Uskalla nähdä isosti

Jostain syystä olen huomannut elämäni aikana sen faktan, että suomalaisessa yhteiskunnassa helposti ylikorostetaan nöyryyttä, voidaan puhua pikemminkin nöyristelystä, eikä terveestä nöyryydestä, jota todella tarvitsemme tänäänkin. Sen sijaan, että uskaltaisimme olla rohkeita, positiivisia, tulevaisuuteen luottavaisesti katsovia ihmisiä, joilla on paras mahdollinen rohkaisija, Jumala, joka rakastaa meitä valtavan paljon, annamme helposti liian paljon arvoa mielipiteille, jotka saavat meidät ajattelemaan, ettei meistä ole mihinkään. Koemme riittämättömyyden tunteita, pelkäämme epäonnistumisia ja lamaannumme, kun törmäämme esteisiin, jotka estävät meitä nauttimasta elämästä ja kutsumuksesta, jonka Jumala on varannut meille jokaiselle.

Anna tilaa veljille ja sisarille elämässäsi, jotka vilpittömästi uskovat sinuun, jotka heittävät bensaa unelmiisi, anna tilaa myös Pyhälle Hengelle, koska hän todellinen rohkaisija. Hän sytyttää sinussa kaipuun palaa Jumalan tulta, olla rohkea! Antaudu Jumalalle kokonaan, sen parempaa päätöstä et voi tehdä. Jumala tahtoo auttaa sua löytämään sen kutsumuksen, joka on juuri sinulle räätälöity. Kutsumus ei todellakaan tarkoita ammattia, joten voit toteuttaa sitä esimerkiksi pastorina, mutta yhtä hyvin opettajana tai myyntimiehenä tai -naisena, jos vaikka Herra on antanut sinulle kutsumuksen paimenuuteen. Kyse on asemastasi Jumalan rakkaana lapsena ja sen jälkeen tehtävämme on tuottaa kunniaa Jumalalle kaikella mitä teemme. Hän on antanut sinulle lahjoja, ja meidän tehtävämme on virittää ne palaviksi, ja näyttää lähimmäisillemme, kuinka hyvä Isä on. Silloin muutkin saavat helpommin kipinän suhteeseen Jumalan kanssa, koska sinä päätit olla uskollinen Herrallesi.

Kyse kutsumuksen kanssa on näkökyvystä: näetkö kapeasti vai isosti: Jos elät lähellä ihmisiä, jotka eivät itse ole uskaltaneet tai saaneet unelmoida suuria, heidän vaikutuksensa voi olla monesti negatiivinen. Jos vietät aikaa paljon heidän kanssaan, silloin sinustakin tulee samanlainen, koska kukaan ei oo immuuni toisten vaikutukselle. Siksi sinulla tulisi olla esimerkiksi kolme tai kaksi tai edes yksi hyvä ystävä, joka tukee sinua täysillä, jotta uskallat nähdä isosti, koska meidän Herramme tahtoo rohkaista meitä näkemään, niin kuin hän näkee!

Otetaan esimerkiksi Daavid. Hän olisi voinut pelätä suurta Goljatia, kuten muut israelilaiset, jotka eivät uskaltaneet kohdata suurta jättiläistä, joka pilkkasi heidän Jumalaansa. Daavidin näkökulma oli aivan erilainen. Katsotaanpa dialogi Daavidin ja Goljatin välillä:

1 Samuelin kirja 17:43-47

Filistealainen sanoi Daavidille: ”Olenko minä koira, kun tulet keppi kädessä minua vastaan?” Ja hän kirosi Daavidia jumaliensa kautta. Sitten hän sanoi Daavidille: ”Tule tänne, niin minä annan lihasi taivaan linnuille ja metsän eläimille.” Mutta Daavid vastasi filistealaiselle: ”Sinä tulet minua vastaan miekan, peitsen ja keihään kanssa, mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin, Israelin taistelurivien Jumalan, nimessä, jota sinä olet häpäissyt. Tänä päivänä Herra antaa sinut minun käsiini ja minä surmaan sinut, irrotan sinulta pään ja annan filistealaisten sotajoukon ruumiit tänään taivaan linnuille ja metsän pedoille. Silloin koko maailma tulee tietämään, että Israelilla on Jumala. Koko tämä joukko tulee tietämään, ettei Herra pelasta miekan eikä keihään avulla, sillä sota on Herran ja hän antaa teidät meidän valtaamme.”

Paholainen tekee kaikkensa, että me pelkäisimme. Se yrittää vangita Jumalan lapset ansaan, ja saada heidät katsomaan itseensä ja näkemään itsensä mitättöminä elämän eri olosuhteissa. Jos niin tapahtuu, silloin on oikeastaan mahdotonta saavuttaa voittoa hankalissa olosuhteissa, koska se mitä syötämme mieleemme, ajatuksiimme muuttuu sanoiksi ja teoiksi. Sen sijaan, jos me näkisimme oman identiteettimme Jeesuksessa, voisimme nähdä avarammin ja nähdä, ettei meillä on mitään hätää, vaikka myrskyäisi kuinka paljon. Daavid ei epäröinyt hetkeäkään. Vaikka muut sotilaat pelkäsivät, hän otti tilanteen haltuun. Mistä se johtui? Siitä, että hän oli täyttynyt Pyhällä Hengellä ja pystyi näkemään tilanteen Jumalan silmin. Daavid ymmärsi, ettei kyse ollut hänen kyvystään, vaan Jumalan, jota Goljat oli häväissyt. Hänen identiteettinsä perustui Jumalaan, ja voitto oli jo sinetöity, koska Jumala hallitsee. On myös tärkeää, että Daavid ymmärsi, että voitto tuottaa kunniaa Jumalalle kaikkialla silloisessa maailmassa.

Me tarvitsemme enemmän Jumalan läsnäoloa, Pyhän Hengen vaikutusta päivittäin, ettemme lannistuisi, kun meidän kutsumustamme ja unelmiamme koetellaan. Silloin tulemme näkemään, mille perustalle uskomme on rakennettu. Jos olemme rakentaneet Kristus kalliolle ja opettelemme luottamaan häneen täydestä sydämestä, emme horju, kun kohtaamme hyökkäyksiä tai epäonnistumisia vaan nostamme katseemme Jeesukseen ja tiedämme, ettei hän koskaan hylkää meitä. Mitä jos sinä ja minä päättäisimme tänään pyytää Jumalaa avartamaan silmämme näkemään hänen tavallaan? Silloin voisimme oikeasti vaikuttaa yhteiskuntaamme merkittävällä tavalla, koska toivomme perusta ei horju. Mieti, jos me aloittaisimme päivän kiittäen Isäämme siitä hyvästä, mitä hän tulee tekemään elämässämme tänään ja uskoisimme sydämessämme, että hän on uskollinen. Se voisi muuttaa monen elämän. Siunausta 🙂

Ensirakkaus ja Jumalan pelko = Timanttia

Saarnaaja 12:1

Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista sanot: ”Nämä eivät minua miellytä”.

Entä jos emme ole muistaneet Jumalaa nuoruudessamme, vaan olemme eläneet halujemme mukaan? Se ei ole este, vaan Jumalan armo riittää silloinkin. Jos ihminen nöyrtyy Jumalan edessä tunnustamaan oman syntisyytensä myöhemmällä iällä ja tahtoo saada elämänmuutoksen, Jumalan armo riittää hänellekin. Kun mietin omaa elämääni, miten en löytänyt syvää suhdetta Jumalaan nuoruudessani, vaikka sainkin käydä hengellisissä tilaisuuksissa ja lauloin lauluja, myöhemmin maailma alkoi kiinnostaa minua siinä määrin, että aloin tekemään kompromisseja maailman arvojen kanssa. Kun tunnistin olevani monenlaisissa ongelmissa, aloin kaipaamaan Luojaani elämääni voimakkaasti. Silloin sain palata takaisin ja löysin halun palata ensirakkauteen.

Daavidin ja Jumalan suhde oli ainutlaatuinen. Kun lukee ensimmäistä ja toista Samuelin kirjaa, saa käsityksen Daavidin mielenlaadusta. Herra oli löytänyt mielensä mukaisen miehen. Hän tahtoi elää läheisessä suhteessa Jumalan kanssa. Daavid ymmärsi jo nuorena Samuelin voideltua hänet kuninkaaksi, kuinka suuren armon hän oli saanut. Koko hänen perheensä ei nähnyt hänessä mitään, mutta hänet valittiin, koska hänen sydämensä oli oikeassa asemassa Jumalaan. Hänen ylleen tuli Pyhä Henki, kun hänet voideltiin ja sen tähden hän menestyi kaikessa mitä hän teki. Vaikka häntä koeteltiin useita kertoja monella tavalla, hän pysyi uskollisena. Kun hänellä olisi ollut mahdollisuus tappaa Saul kahdesti, hänen yrittäessään tappaa Daavid, Jumalan pelko vaikutti hänessä, ettei hän käyttänyt tilaisuutta hyväkseen. Kun Daavid oli kruunattu kuninkaaksi, hän voitti monia sotia ja erään voiton jälkeen hän ei lähtenyt itse mukaan seuraavaan taisteluun, vaan jäi kotiin, jota seurasi aviorikos ja murha. Kun profeetta Naatan ilmoitti mitä tapahtuu tämän seurauksena, Daavid vuodatti sydämensä Jumalalle seuraavassa psalmissa:

Psalmi 51:3-8

Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden, pyyhi pois syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni. Minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina edessäni. Sinua Ainoaa vastaan olen syntiä tehnyt, olen tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi. Sinä osoittaudut vanhurskaaksi puheessasi ja puhtaaksi tuomitessasi. Katso, synnin alaisena olen syntynyt, synnin alaiseksi sikisin äitini kohdussa. Totuutta sinä tahdot sisimpään saakka, ja salassa sinä ilmoitat minulle viisauden.

Ennen kuin ymmärrämme ja näemme, kuka Jumala syvimmiltään on, että hän on pyhä, emme voi rakastua häneen syvästi. Mutta kun saamme ilmestyksen hänen pyhyydestään, näemme myös kuinka suuri hänen armonsa ja rakkautensa meitä kohtaan on! Siitä syntyy syvä side ihmisen ja Luojan välille. Silloin välitämme miten käytämme hänen nimeään, millaisen kuvan annamme Jumalan lapsena hänestä ja rakastumme häneen entistä syvemmällä tasolla. Jotain tällaista ajattelen olevan Daavidin suhteessa Jumalaan, se paljastuu näistä jakeista.

Psalmi 51:11-14, 17-19

Peitä kasvosi näkemästä syntejäni ja pyyhi pois kaikki pahat tekoni. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista vahvaksi henki minun sisimmässäni. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi. Anna minulle jälleen pelastuksesi ilo ja tue minua alttiuden hengellä. Herra avaa minun huuleni, niin suuni julistaa sinun ylistystäsi. Sillä sinä et halua uhria, sen kyllä antaisin, polttouhri ei ole sinulle mieleen. Jumalalle kelpaava uhri on särkynyt henki. Särkynyttä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, halveksi.

Sen jälkeen, kun olemme kokeneet Jeesuksen veren voiman, kaipaamme syvempään puhtauteen ja pyhyyteen, koska elävä ja toimiva Jumalasuhde toimii niin. Pyhä Henki vaikuttaa meissä halun päästä eteenpäin pyhityksessä. Kun Daavid täytettiin Pyhällä Hengellä hänen nuoruudessaan, hän ymmärsi, kuinka kallisarvoinen asia se oli. Siksi hän koko sydämestään anoi, ettei hän menettäisi yhteyttään Häneen, koska ilman sitä hän ei koskaan tahtoisi elää, niin paljon tuo suhde oli häntä auttanut! Pyhä Henki tahtoo rohkaista meitä jatkuvasti ja nostaa, kun epäonnistumme. Siksi meidänkin on todella tärkeää kunnioittaa häntä tottelemalla alttiisti. Rakkaus näyttää aina joltakin, koska se on aktiivista. Rakkaus ei ole todellakaan vain tunne, vaan myös toimintapa, siksi jos Jumalan lapset kokevat Jumalan rakkauden konkreettisesti, on todella luontevaa ylistää ja palvoa Jumalaa, kuten Daavid teki. Kun tunnemme olevamme rikkinäisiä, se ei ole este Jumalalle, koska monesti vasta silloin tahdomme antaa koko elämämme hänen käyttöönsä, ja sellaista Herra kunnioittaa.

Tahdon rohkaista sinua rakas lukijani elämään tänään syvässä suhteessa Jumalaan. Hän kaipaa olla sinun kanssasi. Kun opimme, että häntä aidosti kiinnostaa meidän pienetkin asiamme, opimme elämään läpinäkyvästi ja voimme olla hyviä esimerkkejä muille uskoville. Kun löydämme Jumalan sanan periaatteet ja tahdomme toimia niiden mukaan, tahdomme elää häntä kunnioittaen ja Jumalan siunaus on elämämme yllä. Tämänkertainen blogi kirjoitus jää viimeiseksi tänä keväänä, jatkan jälleen elokuussa. Siunattua kesää juuri sinulle 🙂

Sankarit

Monet rakastavat sankaritarinoita tämän päivän maailmassamme. Sankari elokuvat myyvät hyvin ja itsekin nautin sellaisista. Jos katsomme Raamattuun, löydämme monia mielenkiintoisia tarinoita sankareista. He eivät olleet ihmisten silmissä minkään arvoisia. Mietipä esimerkiksi vaikka Daavidia. Hän oli ylenkatsottu oman perheen keskellä. Kun profeetta Samuel tuli voitelemaan kuningasta, jonka Jumala oli valinnut Saulin langettua pois Jumalan tahdosta, hän ajatteli ensiksi, että Jumala on valinnut esikoisen, joka näytti voimakkaalta mieheltä. Mutta Herra katsoo sydämeen, ei ulkomuotoon.

1 Samuelin kirja 16:11-13

Silloin Samuel sanoi Iisaille: ”Tässäkö ovat kaikki nuorukaiset?” Iisai vastasi: ”Vielä on jäljellä nuorin, mutta hän on paimentamassa lampaita.” Samuel sanoi Iisaille: ”Lähetä noutamaan hänet. Me emme käy aterialle, ennen kuin hän tulee tänne.” Iisai lähetti hakemaan hänet. Hän oli verevä, kauniskasvoinen ja hyvännäköinen. Herra sanoi: ”Nouse ja voitele hänet, sillä hän se on.” Samuel otti öljysarven ja voiteli hänet hänen veljiensä keskellä. Silloin Herran Henki tuli Daavidiin ja vaikutti hänessä siitä päivästä alkaen. Sitten Samuel nousi ja meni Raamaan.

On merkittävää havaita, ettei kukaan odottanut Daavidin tulevan paikalle, hän on oli vähäpätöisin perheessä, koska oli nuorin. Mutta Herra valitsee sellaisia käyttöönsä, jotka ovat nöyriä. Kuninkaat ja profeetat voideltiin tehtäviinsä vanhan liiton aikana ja silloin Pyhä Henki tuli heidän ylleen. Juuri sen tähden Daavid kykeni voittamaan Goljatin, koska ei pelännyt. Pyhä Henki tuo rohkeuden. Ihmisen tehtäväksi jää vain vastaanottaa se ja alkaa käyttämään sitä rohkeasti.

1 Korinttolaiskirje 1:26-30

Katsokaa omaa kutsumistanne, veljet. Ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa eikä monta jalosukuista. Mikä maailman mielestä on hullutusta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailman mielestä on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen voimakkaat häpeään. Mikä maailmassa on syntyperältään alhaista ja halveksittua, mikä ei ole mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen mitättömäksi sen, mikä on jotakin, ettei mikään liha voisi kerskailla Jumalan edessä. Hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.

Kuka sitten voi olla ”Jumalan sankari”? Jokainen Jumalan lapsi. Juuri sinä. Koska Jumala tahtoo käyttää ihan jokaista lastaan valloittamaan maailmamme ilosanomallaan ja hän tarvitsee nöyriä ja uskollisia miehiä ja naisia, jotka rakastavat lähimmäisiään aidosti. Saatamme ajatella, ettei meistä ole siihen. Mutta jos alamme katsomaan yllä olevaa jaejaksoa, kaikki tekosyyt menettävät voimansa.

Ylpeitä Jumala ei voi käyttää, koska he eivät viesti hänen rakkaudestaan aidosti. Mutta hän voi opettaa jokaiselle nöyryyttä, jos ihminen on halukas oppimaan virheistään. Jos maailma pitääkin Jumalan lapsia hulluina, koska he tunnustavat oman rajallisuutensa ja tarpeensa Jumalaa kohtaan, he itse ovat ylpeitä, jotka saattavat pitää itseään viisaina. Maailman viisaus onkin aivan eri asia kuin Jumalan viisaus. Vain nöyrät saavat sitä. Ihmisten, jotka luottavat omaan viisauteensa, on vaikea ymmärtää miksi ihminen tarvitsee Jumalaa. He järkeilevät, ettei niin hullua olekaan, että kannattaa luottaa näkymättömään Jumalaan, joka antaa syntejä anteeksi.

Ne jotka pitävät uskovia heikkoina, eivät näe, että voima tulee Jumalalta ja se saa meidät tekemään ihmeitä Jumalan kunniaksi. Jos jokin on syntyperältään alhainen tai muutoin merkityksetön, maailma kääntää selkänsä sellaisille. Sen sijaan Jumala tahtoo rakastaa rikkirevittyjä ihmisiä, joilla on kamala menneisyys, mutta ihana tulevaisuus, koska he riippuvat kiinni Jeesuksessa. Jos Jumala käyttäisi sellaisia ihmisiä, jotka ovat ylpeitä, he eivät antaisi kunniaa hänelle. Siksi hän nostaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole maailman silmissä mitään. Jumalan lasten on tärkeä muistaa, että kaikki riippuu siitä, että me turvaamme Jeesukseen, koska ilman häntä emme voi mitään tehdä.

Sankaruus liittyy mielestäni aina johtajuuteen. Tämän päivän sankaruus voi olla esimerkiksi sitä, että elät vaikeassa olosuhteissa tyynenä. Katsot myrskyä, mutta tunnet sisälläsi Jumalan antamaa rauhaa. Koet ehkä myrskyn ravistelevan sinua joka puolelta, testaten elämäsi perustuksia. Silloin kysytään mille olemme rakentaneet. Jos olemme rakentaneet Kristus kalliolle, se kestää, vaikka ahdistaisi ja yrittäisi masentaa oikein kunnolla. Jeesus ei hylkää sinua eikä minua. Mielialamme vaihtelevat hyvinkin voimakkaasti ja luulemme monesti, ettei ole enää ulospääsyä, mutta se mikä on meille mahdotonta, on Jumalalle mahdollista: Meidän edessämme oleva vuori on hänelle pieni kivi. Luottamus on avainsana.

Hän tahtoo opettaa meille, ettei meidän tarvitse luottaa omaan voimaamme ja kykyymme ratkaista, koska inhimilliset voimavarat ovat aina rajalliset, mutta hän voi kaiken. ”Hän voi vuoret siirtää, pelastajani hän on, auttajani hän on, ikuinen pelastuksen tuoja, hän kukisti kuoleman, kukisti kuoleman.” Tuo kertosäe on soinut viime viikon aikana päässäni, kun olen kokenut ahdistusta ja miettinyt, mikä tässä auttaa. Parasta mitä tein tuossa tilanteessa oli heittää kaikki huolet ja murheet Jumalalle. Sen jälkeen seuraavana yönä nukuin kuin tukki, en herännyt yhtään kertaa, vaikka yleensä herään kaksi tai kolme kertaa!

Sinä olet Jumalan rakas lapsi. Se määrittää identiteettisi. Et ole hyljätty ja unohdettu, vaan kallisarvoinen. Sinä voit loistaa Jumalan valoa tässä ajassa rohkeasti ja tuoda iloa monen lähimmäisesi elämään sisäistämällä kuka olet Kristuksessa. Sinä olet voittaja ja sankari hänessä! Ole siunattu Jeesuksen nimessä 😀