Pyhän Hengen voimasta

Kun mietin mistähän sitä tällä viikolla kirjoittaisin, mieleen jäi syvästi se, mitä tapahtui muutama päivä sitten kotiseurakunnassa. Lauantaisin kokoonnumme nuorten ja nuorten aikuisten kanssa Seinäjoen ILTAan, rukoilemme ennen iltaa, hitsaannumme yhteen, ylistämme ja palvomme Jumalaa, kuuntelemme opetuksen ja ylistämme lisää. Koemme yhteyttä eri ikäisten ihmisten kanssa. Viime lauantaina minulla ei ollut vastuuta rukouspalvelussa, mutta koin Hengen kehottavan minua menemään rukoilemaan muiden kanssa ILTA Cafeseen. Ymmärsin nopeasti, miksi hän kehotti sinne tulemaan. Tunnelma oli todella latautunut. Markus Särkkä, joka puhui tuona iltana koki asioita vahvasti hengessään, samoin Perhon Neea. Jumalan voimakas läsnäolo siis leimasi tuota rukoushetkeä, samoin koko tilaisuutta.

Karmitsan Elsa yhdessä tiiminsä kanssa palveli ylistyksessä ja koin omalla kohdallani murtumista sen aikana. Markuksen puhe oli todella väkevä, hän puhui rohkea saarnasarjan toisen osan, jossa jakoi kymmenestä vakoilijasta, jotka erosivat toisistaan merkittävällä tavalla. ILTA päättyi siihen, että veljiä ja sisaria haastettiin tulemaan lavan eteen, niitä, jotka tahtoivat antaa elämänsä Jumalan käyttöön sataprosenttisesti ja olemaan rohkeita, mihin tahansa Jumala kutsuisi. Siinä vaiheessa itsekin halusin mennä ja antautua.

Tilaisuuden aikana minulle alkoi selvitä, että minun tehtäväni on täyttyä jatkuvasti Pyhällä Hengellä, koska hän tahtoo käyttää ihan jokaista Jumalan lasta arjessamme. Markus toisti illan aikana kahdesti Daniel Kolendan Summefestissä lausutun sanan, joka on todella puhutteleva: Olet korvattavissa. Jumala on kutsunut kaikki lapsensa elämään Pyhän Hengen voimassa ja kantamaan herätystä, siis elämään todeksi uskoaan, mutta jos emme tahdo astua siihen, läpimurto kyllä toteutuu, mutta me itse katsomme sitä vierestä. Kummassa porukassa me tahdomme olla?

Miksi me tarvitsemme Pyhän Hengen voimaa tänään? Eikö juuri siksi, että Jumala voi käyttää meitä valtakuntansa eteenpäinviemiseksi? Ilman sitä emme saa ihmisiä vakuuttumaan siitä, että Jumala on elävä Jumala edelleenkin! Katsotaanpa esimerkki:

Apostolien teot 4:7-14

He asettivat apostolit keskelleen ja kysyivät: ”Millä voimalla tai kenen nimessä te tämän teitte?” Silloin Pietari, täynnä Pyhää Henkeä, sanoi heille: ”Kansan hallitusmiehet ja vanhimmat! Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdystä hyvästä teosta, siitä, kenen nimessä hän on parantunut, niin tietäkää tämä, te kaikki ja koko Israelin kansa: Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte mutta jonka Jumala herätti kuolleista, hänen nimessään tämä mies seisoo terveenä teidän edessänne. Hän on se kivi, jonka te rakentajat hylkäsitte mutta josta on tullut huippukivi. Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua.” Kun hallitusmiehet ja vanhimmat näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulua käymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät. He tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa. Nähdessään myös parannetun miehen seisovan apostolien kanssa he eivät kyenneet sanomaan mitään vastaan.

Tässä meille oivallinen esimerkki siitä, mitä Pyhä Henki sai aikaan kauan sitten ja mitä hän tekee vielä tänäkin päivänä! Ilman sitä, että kaksi lukua aikaisemmin 120 uskollista Jumalan lasta eivät olisi odottaneet Pyhällä Hengellä täyttymistä, ei olisi tapahtunut suurta hengellistä läpimurtoa. Jopa hallitusmiehet ja vanhimmat ymmärsivät, etteivät nämä kalastajat ja oppimattomat miehet omissa nimissään voineet tehdä yhtään ihmettä. Jumala saa aina kaiken kunnian siitä, mitä Pyhä Henki tekee! Pietarin sanoissa tuoksuu tuoreus. Se kuvastaa intohimoista suhdetta Jeesukseen Kristukseen. Hän ei yhtään säästellyt, vaan puhui sydämestään ja Pyhä Henki ohjasi hänen sanansa niin tarkasti, ettei kenellekään jää epäselväksi, kuka on Parantaja. Kun Pyhä Henki johtaa sanojamme, silloin vastalauseet jäävät ontoiksi, koska emme puhu omassa viisaudessamme, vaan Herran antaman viisauden kautta.

Apostolien teot 4:18-22

He kutsuivat apostolit ja kielsivät heitä puhumasta tai opettamasta mitään Jeesuksen nimessä. Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille: ”Päättäkää itse, onko Jumalan edessä oikein kuulla ennemmin teitä kuin Jumalaa! Me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.” Silloin neuvoston jäsenet uhkailivat heitä vielä enemmän mutta päästivät heidät vapaaksi kansan tähden. He eivät keksineet, miten rangaista heitä, sillä kaikki ylistivät Jumalaa siitä, mitä oli tapahtunut. Olihan mies, jolle tämä parantumisihme oli tapahtunut, jo yli neljänkymmenen vuoden ikäinen.

On myös todella tärkeää huomata, että Pyhä Henki tuo rohkeuden. Hän ei ole alaspainaja, vaan rohkaisija! Tänä päivänä on Jumalan lapsia jotka joutuvat kärsimään siitä, että he eivät häpeä julistaa Jumalan sanaa rohkeasti. Kristittyjä vainotaan edelleenkin, se vain helposti unohtuu meillä länsimaissa. Kysymys kuuluu meille tänään, olemmeko me valmiit kantamaan Jeesuksen lippua rohkeasti, siellä missä me tapaamme ihmisiä vai annammeko ihmispelon ja häpeän vangita meidät?

Miten meistä voi tulla rohkeita Jumalassa? Ainoastaan sillä tavalla, että päivittäin antaudumme hänen edessään kokosydämisesti. Muista, ettet ole koskaan yksin kun kohtaat ihmisiä, vaan Pyhä Henki rohkaisee ja tukee sinua juuri silloin tuomaan toivoa! Tämä blogikirjoitus jää mitä suurimmalla todennäköisyydellä tämän vuoden viimeiseksi, joten palaan asiaan tammikuun alussa. Jumalan runsasta siunausta elämääsi! Ole rohkea 😀

ILTA Conference omin silmin

Tällä kertaa keskityn Seinäjoen Helluntaiseurakunnassa järjestettyyn tapahtumaan, jonka tarkoituksena oli tavoittaa mahdollisimman paljon nuoria ja nuoria aikuisia Jeesuksen Kristuksen evankeliumilla. Oli kanavia, väkeviä opetuksia, ylistystä ja palvontaa, yhteyttä ja syvää janoa Jumalan puoleen. Matka ILTA Conferenceen omalta kohdaltani alkoi terävöityä, kun tahdoin erottaa aikaa rukoukseen tapahtuman puolesta. Kun yks lauantai koin voimakkaasti tarvetta rukoilla tyttöystäväni Jennin kanssa yhdessä, ja toimimme sen mukaan, sain nähdä seuraavat näyt:

Näin nuoret, joilla oli tulisoihdut käsissään. Heidän kasvoillaan paloi terve itseluottamus, jonka Pyhä Henki sai aikaan. Näin pimeän taivaan, johon syttyi valtava kirkkaus. Koin sen olevan Jumalan kirkkauden voimakas ilmentyminen Seinäjoella ja koko maassamme. Tuo kirkkaus paljastaa kaiken, Herra tahtoo tuoda toivon ja vapauden! Kaikki kahleet murtuvat tuon kirkkauden läsnäolossa jota seuraa kokonaisvaltainen antautuminen.

12.10. Perjantai

Menimme rukoilemaan muutaman uskollisen palvelijan kanssa klo 18 neuvotteluhuoneeseen. Tunti meni siivillä. Kun pääsimme alkuun, oli helppo rukoilla, koska ainakin itse koin, kuinka Jumalan ihana läsnäolo voimistui jatkuvasti, ei tarvinnut miettiä, mitä rukoilla, kun Pyhä Henki laski asioita sydämillemme. Rukoilimme, että ylistys saisi olla murtavaa, koska se tuo läpimurron. Näimme näkyjä siitä, mitä Herra tulee tekemään tapahtuman aikana. Kaikkea en muista, mutta itse sain nähdä näyn, jossa yhdestä pienestä tulesta syttyi liekki ja kohta koko huone oli täynnä Pyhän Hengen tulta kantavia ihmisiä. Heitä ei pysäytä mikään. He tulevat olemaan uhka viholliselle, koska he tietävät, kuka heidät on kutsunut ja valtuuttanut.

Kun olimme olleet rukouksessa ja Suhe Liven Pyhä Jumala soi taustalla, en voinut kuin polvistua Jumalan pyhässä läsnäolossa. Koin vahvasti olevani Jumalan kirkkaudessa, hänen valtaistuinsalissaan. Hän on rakkaus, mutta hän on myös pyhä, jota me tahdomme kunnioittaa. Kun kohtaamme hänen pyhyytensä, meissä syntyy halu muuttua sydämeltämme Jeesuksen kaltaisiksi. Lopussa rukoilimme ringissä ja koimme, kuinka Pyhän Hengen kautta sytytimme toisiamme tuolla voimalla! Koimme, että Herra tahtoo oikeen pölläyttää kunnolla ja tehdä aivan uutta!

Kun illan tilaisuus oli alkanut ja palvoimme Jeesusta laulaen Ristin muotoisesta rakkaudesta, näin kuvan Jeesuksesta teurastettuna Karitsana, joka tuli ottamaan pois maailman synnin. Se mursi sydäntäni, kun ymmärsin, miten paljon hän rakasti meitä ja tahtoi antaa meille mahdollisuuden päästä uudelleen yhteyteen Jumalan kanssa.

Mikael Meklin puhui muun muassa siitä, kuinka meidän täytyy opetella puhumaan elämää, eikä kuolemaa. Meidän sanoillamme on suuri merkitys. Jos tahdomme nähdä hyviä päiviä, meidän pitää vartioida kielemme puhumasta negatiivista. Miten sinä ja minä näemme itsemme ja miten puhumme itsellemme ja toisillemme?

13.10. Lauantai

Tähän päivään mahtui paljon: Kanavia, ylistystä ja palvontaa, timanttista opetusta, ruokaa, kontakteja ihmisten kanssa, rukousta ja Pyhän Hengen voimallista läsnäoloa. Päivän jälkeen oli melko tyhjä olo, kun ei päässyt rauhoittumaan välillä, kaipasin siis hiljaisuutta välillä, varmaan se tulee iän myötäkin. Se mistä eniten nautin tänään, oli voimakas Jumalan läsnäolo. Kaikki opettajat olivat todella nähneet vaivaa ja sen huomasi terävyytenä Pyhässä Hengessä. Pastori Ryan Adams palveli yhdessä vaimonsa Jessican kanssa ja heidän vaikutuksensa oli huomattava. Heidän sydämensä on täyttä kultaa. Se tapa, millä he opettivat tänään, Ryan kahdesti ja Jessica kerran, jätti sydämeeni jäljen, kuten aiemmillakin kerroilla. He ovat todella nöyriä. He tahtovat palvella täydestä sydämestä Jumalaa ja sytyttää nuoren sukupolven Pyhän Hengen tuleen ja antautumaan kokonaan Herralle.

He inspiroivat käyttämään niitä lahjoja, jotka Herra on jo antanut. He rohkaisivat astumaan eteenpäin palvelutyössä. Se, mikä nyt nousee sydämelleni on se tunne, että nyt on nousemassa nuorten armeija, joka tahtoo syttyä täyteen liekkiin! Mistä tiedän sen? Kun perjantai iltana meillä oli rukouspalvelu ja saimme tiimin kanssa siunata heitä, jano oli todella ilmeinen. Se murtuminen, mitä sain omin silmin nähdä siunatessani heitä, oli vilpitöntä. Nyt on todella Suomen aika!

Sunnuntai 14.10.

Vielä oli jäljellä viimeinen tilaisuus, johon tulikin mukavasti ihmisiä, sekä vanhempia seurakuntalaisia, että tapahtumaan osallistuneita nuoria ja nuoria aikuisia. Oli todella ilo nähdä seurakuntaperhe yhdessä! Kun ILTA Music johti ylistykseen, ja istuin vähän taaempana, näin kuinka monien nuorten kädet nousivat ylös, aivan niin kuin aiemmissakin tilaisuuksissa, osoittaen palvontaa Kuninkaalle. Silloin sydämeni murtui jälleen. Ymmärsin, että nyt on todellakin aika siunata ja rohkaista nuorta sukupolvea. Emme saa pidätellä heitä, vaan nähdä se potentiaali, minkä Herra on heille antanut. Miten tuo potentiaali tulee käyttöön? Siten, että annamme heille vastuuta. Näin lavalla rakkaita nuoriamme, jotka ovat saaneet luottoa siinä määrin, että tahtovat johtaa ihmiset lähelle Isän sydäntä. Ilman vastuun antamista kukaan heistä ei olisi ollut siellä johtamassa ylistystä. Nyt on todella korkea aika rohkaista nuoria ja ymmärtää, että he tulevat olemaan seurakunnan johtajia – tavalla tai toisella – Jumalan valtakunnassa.

Kun olin rauhoittumassa luonnon helmassa ja pysähdyin miettimään asioita kaikessa rauhassa, koin Herran laskevan sydämelleni ajatuksen. Ajatuksen siitä, kuinka helposti me olemme pikaruokauskovia. Kun mielemme tekee roskaruokaa, ajamme auton mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä, astumme sisään, tilaamme ja syömme ja olemme hetken tyytyväisiä. Kohta on taas nälkä ja teemme saman uudestaan. Kuinka helposti tulemme seurakuntaan samalla asenteella. Mitä minä saan täältä? Jos puhuja tai puhe, ylistysbiisit tai joku muu yksityiskohta ei vastaa juuri minun toiveitani, keskityn rollaamaan instaa, naamakirjaa tai jotain muuta. Emme aina ymmärrä, kuinka Jumala tahtoo juuri noissa hetkissä kohdata meidät. Hän on valmistautunut antamaan meille parastaan, kun vain keskitymme häneen. Siksi kaikki janoiset ja nöyrät täyttyvät Pyhällä Hengellä ja saavat virtaa arkeensa, mutta ne jotka eivät jaksa keskittyä muutamaa sekuntia pitemmäksi aikaa, eivät saa sitä, mitä hän tahtosi antaa.

Kun mietin ILTA Conferencea, sen takana oli monta ihmistä, jotka tahtoivat sitoutua rukoukseen tapahtuman puolesta. Ystäväni Teemu sanoi, että kahden viikon rukouskalenteriin merkittiin 120 vuoroa, joten vähintään 60 tuntia oli rukoiltu sen puolesta. Rukoukseni on, että oppisimme kaikki sitoutumaan rukoukseen, koska ilman sitä työ on turhaa. Jos tahdomme nähdä läpimurron rakkaassa kotimaassamme, jokaisen Jumalan lapsen tulisi ymmärtää ja toimia sen puolesta. Saimme kokea todellakin läpimurtoja tapahtumassa, ja siitä kuuluu kaikki kunnia Jumalalle. Tästä on hyvä jatkaa. Ole siunattu!