Armo ei anna lupaa elää synnissä

Tämän aiheen käsittely ei välttämättä ole helpoimmasta päästä. Mutta silti siitä pitää kirjoittaa, koska koin Herran kehottavan minua siihen. Alkuun sanon, etten koe itseäni lakihenkiseksi uskovaksi, joka etsii syntiä joka paikasta, vaan olen opettelemassa elämään Jumalan armon varassa elämääni.

Johannes 8:2-11

Varhain aamulla Jeesus tuli jälleen temppeliin, ja ihmisiä kerääntyi suurin joukoin hänen luokseen. Hän istuutui ja opetti heitä. Kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luokseen naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta. Asettaen hänet keskelle he sanoivat Jeesukselle: ”Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta, aviorikosta tekemästä. Mooses on laissa antanut meille säädöksen, että tuollaiset on kivitettävä. Mitäs sinä sanot?” He sanoivat tämän kiusaten häntä, päästäkseen syyttämään häntä. Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan. Heidän jatkaessaan kysymistään Jeesus ojentautui ja sanoi heille: ”Joka teistä on synnitön, heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.” Hän kumartui jälleen ja kirjoitti maahan. Kuullessaan tämän heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi. He menivät pois toinen toisensa jälkeen, alkaen vanhimmista. Siihen jäi vain Jeesus ja nainen keskelle. Kun Jeesus ojentautuessaan ei nähnyt ketään muuta kuin naisen, hän kysyi: ”Nainen, missä ovat sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?” Hän vastasi: ”Herra, ei kukaan.” Niin Jeesus sanoi hänelle: ”En minäkään sinua tuomitse. Mene, äläkä tästedes enää tee syntiä.”

Armo ja totuus. Jeesuksen palvelutehtävässä nämä liittyivät saumattomasti toisiinsa. Nainen oli jäänyt kiinni kiistämättömin todistein, kumma kyllä aviorikokseen tarvitaan aina kaksi osapuolta, minne fariseukset olivat unohtaneet miehen? Fokus siirtyy kuitenkin Jeesukseen ja siihen, miten hänen tulisi toimia tässä tilanteessa. Jos Jeesus olisi myöntynyt fariseusten painostusten edessä hyväksymään kivityksen lain edessä oikeutetuksi, hänen palvelutyönsä olisi muuttanut muotoaan radikaalisti, koska hänet tunnettiin jo silloin syntisten ystävänä. Jos taas Jeesus olisi vastustanut kivitystä liian raakana rangaistuksena, hän olisi ollut lakia vastaan, jonka Jumala oli välittänyt juutalaisille Mooseksen kautta. Jeesushan opetti, että laki ei ole väärin, kyse on siitä, kuka voi sitä noudattaa ja hän oli tullut täyttämään lain, jota kukaan ihminen ei voinut täydellisesti noudattaa.

Jeesus tunsi ”lain hengen” eikä kumonnut lakia, muttei voinut myöskään katsoa syntiä läpi sormien. Kaikki fariseukset ymmärsivät Jeesuksen vastauksen jälkeen, ettei kukaan voinut väittää olevansa synnitön, koska silloin asettuisi Jumalan asemaan. Siksi hekin lähtivät pois. Ainoa, joka olisi voinut tuomita naisen, olisi ollut Jeesus, hän ei ollut tehnyt syntiä. Mutta sen sijaan hän kiinnittää naisen huomion siihen, ettei häntä tuomittu, vaan sai armon. Mikä merkitys viimeisellä jakeella on tässä tapauksessa? Se, että kun ihminen kokee Jumalan mielisuosion omassa elämässään, meille tulee halu elää häntä kunnioittavalla tavalla, eikä jatkaa synnillistä elämää, riippumattomana Jumalasta.

Armo ei anna lupaa jatkaa tietoista synnissä elämistä, vetoamalla Jumalan hyvyyteen. Armo antaa voiman elää pyhityksessä, Jumalaa miellyttävällä tavalla. On todella tärkeää tiedostaa, että Jumalan armo kuuluu kaikille ihmisille ja ainoastaan sen kautta ihminen voi päästä oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa. Mutta on väärin julistaa, että koska olemme saaneet anteeksi menneet, nykyiset ja tulevat syntimme, ei tarvitse välittää miten elää. Parannus on välttämätöntä jokaiselle, joka tahtoo päästä kerran Jumalan luo taivaaseen. Se pitää nöyränä. Ja ilman pyhitystä kukaan ei ole näkevä Herraa.

Roomalaiskirje 6:1-2

Mitä me siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, jotta armo tulisi suureksi? Ei tietenkään. Kuinka me, jotka olemme kuolleet synnille, vielä eläisimme siinä?

On tärkeää tiedostaa, ettei meitä ole ostettu halvalla hinnalla, vaan Jeesuksen kalliilla sovintoverellä. Se maksoi hänelle kaiken. Kun alamme ymmärtämään sen hinnan, meidän asenteemme syntiin muuttuu, emme tahdo enää elää vanhojen tapojen ja tuhoavien synnillisten tapojen orjina.

Roomalaiskirje 6:6-8

Mehän tiedämme, että vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta synnin ruumis nujerrettaisiin, niin ettemme enää palvelisi syntiä. Joka on kuollut, on vapautunut synnistä. Jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, uskomme myös saavamme elää hänen kanssaan.

Vanha luontomme, joka tahtoi jatkuvasti elää synnissä on ristiinnaulittu ja haudattu, ja uusi ihminen on kykenevä tekemään Jumalan tahdon silloin, kun keskitymme elämään oikeasta, todellisesta identiteetistämme käsin, Jumalan lapsina. On luonnollista, että uusi luomus meissä tahtoo miellyttää Jumalaa, eikä tehdä Pyhää Henkeä murheelliseksi tahallaan. Totta kai uskovatkin lankeavat syntiin ajatuksin, sanoin ja teoin, mutta kyse on siitä, että tahdommeko kääntyä pois siitä ja jatkaa matkaa, opetellen toimimaan vapauden lain mukaan, johon Jeesus meidät vapautti. On arvokasta muistaa, että emme voi jatkaa tietoista synnissä elämistä ja samalla vakuuttaa Jeesukselle uskollisuutta.

Otan loppuun käytännöllisen esimerkin. Sain hetki sitten aloittaa seurustelun kauniin naisen kanssa ja koen syvää iloa siitä, että saan oppia tuntemaan häntä paremmin. Olemme rakentaneet muutamia kuukausia luottamuksen siltaa, päättämällä olla läpinäkyviä vaikeistakin asioista. Se on ollut todella vapauttavaa. Olemme myös vieneet asioita Jumalan eteen rukouksessa ja tuntuu siltä, että ne hetket ovat todella merkittäviä, koska saamme kokea Jumalan läsnäoloa ja vapautta, kun heitämme asiat hänen päällensä.

Herää kysymys: Miksi tekisin tahallani jotain sellaista, mikä loukkaa tyttöystävääni? Jos sanon rakastavani häntä, miksen tahtoisi korjata käytöstäni asioissa, joissa tiedän, että toimin itsekkäistä motiiveista? Käytös ja puheet tulee jälleen kerran olla samassa linjassa, muuten en toimi niin kuin Jumala odottaa ja toivoo minun toimivan: rakkauden periaatteen mukaisesti. Rukoilen, että saat kokea syvän rakastumisen Jeesukseen ja se saa aikaan sitoutumisen Jumalaan. Ole siunattu 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *