Kielenhuoltoa?

Morjens! Jostain syystä viimeisen viikon aikana olen törmännyt useamman kerran tähän aiheeseen: kielen käyttöön. Me jokainen puhumme, mutta mitä ja miten puhumme – se kertoo sydämestämme ja sen asenteista paljon. Katsotaanpa mitä Jeesuksen veljellä oli tästä aiheesta sanottavaa:

Jaakob 3:1-2

Veljeni, älkööt monet teistä ryhtykö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion. Me kaikki hairahdumme monin tavoin. Jos joku ei hairahdu puheissaan, hän on täydellinen mies ja kykenee hallitsemaan myös koko ruumiinsa.

Muutama lause, mutta paljon asiaa. Jaakob antaa ymmärtää, että puhujilla, jotka opettavat muita, esimerkiksi seurakunnan keskellä, on puhuttava harkiten, koska meillä on vastuu siitä, jos opetamme vääriä periaatteita, jotka eivät nouse Jumalan sanasta, joudumme niistä tilivelvollisuuteen. Tätä ei voi ottaa kevyesti. Seuraava lause laajentaa opetuksen koskemaan kaikkia ihmisiä: me erehdymme, puhumme ohi suumme. Jos löytyisi ihminen, joka ei puhuisi huolimattomasti, vaan täydellisesti, hän pystyisi hallitsemaan koko ruumistaan. Aikamoinen kuva! Mutta aivan totta! Koska mielemme tekee päätöksiä, ja suumme julistaa sen ulos, toimimme sen mukaan. Sellaisia me olemme. Siksi onkin todella tärkeää opiskella Jumalan sanaa, opetella sitä jatkuvasti, jotta mielemme täyttyy sillä, eikä maailman roskalla, joka johtaa helposti huoliin ja negatiivisuuteen.

Jaakob 3:9-11

Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja. Samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni! Eihän samasta lähteensilmästä pulppua makeaa ja karvasta vettä.

Todella pysäyttävää tekstiä? Ainakin minun mielestäni, ja täysin aiheesta. Jos muistaisin nämä jakeet ulkoa, miettisin useammin, mitä aion seuraavaksi sanoa, enkä antaisi pahojen sanojen soljua suustani helposti.

Eikö ole varsin loogista, että jos sanomme rakastavamme Jumalaa, että rakastamme myös hänen luomiaan ihmisiä? Silti vanha luontomme liian helposti arvottaa eri tavalla: Joku toinen on arvokkaampi kuin toinen, vaikka kaikkien puolesta Jeesus maksoi kalliin hinnan ristillä: Se kertoo ihmisen todellisen arvon! Mitä jos sinä ja minä tekisimme päätöksen tänään vartioida huuliamme, ja miettisimme, ennen kuin avaamme suumme negatiivisiin lauseisiin? On tärkeää, että olemme rehellisiä, mutta on olemassa rehellisyyttä, joka satuttaa, koska se tulee tuomion hengessä, sen sijaan, että päättäisimme muotoilla sen rakkauden kautta: koska välitämme lähimmäisestämme, puhumme kuin parhaalle ystävällämme. Silloin viesti voi mennä paremmin läpikin, kun rakkaus on motiivinamme.

Psalmi 34:12-15

Tulkaa, lapset, kuulkaa minua, Herran pelkoa minä teille opetan. Kuka oletkin, joka tahdot elää, rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta, karta pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja tavoittele sitä.

Ai että mitä settiä Daavidilta, todella arvokkaita neuvoja meille! Mistä kaikki lähtee? Mihin perustuu hyvä elämä, kielen varjeleminen, valehtelusta pidättäytyminen, pahan karttaminen, hyvän tekeminen ja rauhan tavoitteleminen? Kaikki perustuu Jumalan pelkoon, siihen, että minä olen vastuussa oman kieleni käytöstä, ei kukaan toinen. Vastuun ottamisen lisäksi siihen liittyy syvä rakkaus Jumalaa kohtaan, joka rakastaa minua, vaikken todellakaan sitä ansaitse! Miksemme me tahtoisi rakastaa häntä ja lähimmäisiämme vilpittömästi, kuten Jeesus opetti?

Efesolaiskirje 4:29

Älköön suustanne lähtekö mitään sopimatonta puhetta vaan ainoastaan sellaista, mikä on hyvää, tarpeellista ja rakentavaa, mieluista niille, jotka kuulevat. Älkää tehkö murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on annettu teille sinetiksi lunastuksen päivää varten.

Huomaatko, miten tärkeänä Paavali piti oikeaa kielen käyttöä? Miten tärkeää on tehdä päätös, että minä valitsen puhua rakentavasti. Päätän puhua siunaavasti: positiivisesta näkökulmasta käsin. Puhua sitä, mikä on tarpeellista ja rakentavaa lähimmäisilleni. Tiedätkö mikä vaikutus sillä on muihin? He alkavat kunnioittamaan sinua suuresti. Miten voimme tehdä murheelliseksi Pyhän Hengen? Puhumalla ja käyttäytymällä sillä tavoin, joka rikkoo lähimmäisiämme, Jumalaa ja myös itseämme. Siksi on tärkeää, että tahdomme oppia oikean toimintatavan.

Kun mietin tätä aihetta viime viikonloppuna, tuli tällainen ajatus: Ole valmis itse muuttumaan – älä vaadi sitä muilta. Katso peiliin mitä sanot toiselle – se kertoo itsestäsi, miten näet ja koet itsesi. Jos itsetuntosi on heikompi, se saattaa heijastua sekä itsesi että muiden vähättelynä. Jos sen sijaan opit näkemänä arvosi Jeesuksessa – kuninkaan lapsena – kohtelet itseäsi ja muita arvokkaasti.

Tahtoisin rohkaista sinua rakas lukijani näkemään ja kokemaan itsesi arvokkaana Jumalan silmissä. Kun tuolle perustalle lähdemme rakentamaan omakuvaamme, silloin tuloskin voi olla oikeasti hyvä. Uskon, etten itsekään olisi tässä, ellei Jumala olisi opettanut minulle vuosien aikana, miten tärkeää on nähdä itsensä arvokkaana Jumalan lapsena puhtaasti armosta. Meistä kasvaa silloin ihmisiä, jotka voimme johtaa muita esimerkillämme terveeseen itsekunnioitukseen. Rukoilen, että sinä saat nähdä arvosi Jeesuksessa, etkä perusta häilyville, väliaikaisille mittareille, jotka sanovat ettet riitä. Ole siunattu Jeesuksen nimessä 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *