Avainsana: Jeesus

Julkaistu

Syyllisyys ja puhdistus

Pitkästä aikaa tuli halu kirjoittaa jotain aiheesta, joka tuntuu tärkeältä, ihan siitä syystä, että moni ihminen kokee elämänsä aikana ajanjaksoja jolloin kokee syyllisyyttä. Jokaisen kokemus on yksilöllinen, joten jonkun kokemus syyllisyydestä tuntuu musertavalta, kun toinen mieltäisi saman jonkin asteiseksi syyllisyyden kokemukseksi. Mutta mistä syyllisyys kumpuaa? On väärää syyllisyyttä ja on oikeaa, tervettä syyllisyyttä. Kummankin syyllisyyden lajin takana voi olla eri syitä. Tutkitaan Raamattua, jotta pääsemme aiheeseen syvemmälle.

2. Korinttolaiskirje 7:10

Jumalan mielen mukainen murhe näet saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei tarvitse katua. Maailman murhe sen sijaan tuottaa kuoleman.

Murhe ja syyllisyys kulkevat käsi kädessä. Jumala voi käyttää näitä ihmisen eduksi: Se saa aikaan parannuksen; toisin sanoen, ihminen tekee mielenmuutoksen ja alkaa toimimaan eri tavalla kuin aiemmin. Tuo muutos saa aikaan muutoksen ihmisen suhteessa Jumalaan ja antaa halun elää Hänen tahtomallaan tavalla, tätä voisi kuvata parhaiten 180 asteen käännökseksi: uskoontuloksi. Maailman murhe ei hyödytä ihmistä, koska se ei aikaan muuta kuin toivottomuutta, joka saa aikaan pitemmällä aikajänteellä halun turruttaa esimerkiksi päihteillä tuota tuskaa tuottavaa kipua. Jumala tahtoo antaa aivan uuden elämän sen sijaan jokaiselle:

Roomalaiskirje 8:1-2

Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, sillä elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.

Mieti, että sinulla on syyllinen olo jostain tekemästäsi asiasta ja tiedät, että tämä asia täytyy tunnustaa. Sinua saattaa pelottaa olla rehellinen ja pyytää anteeksi tekemääsi syntiä toiselta ihmiseltä. Päätät kuitenkin toimia vastuullisesti ja kohtaat hänet ja saat kokea anteeksiannon. Mikä mahtava vapaus! Kun ajattelemme mitä kaikkea väärää olemme sanoin, teoin tai asentein tehneet elämämme aikana, voimme ymmärtää, että ihan jokainen tarvitsee Jumalan armoa, joka on tullut ilmi Jeesuksen sovitustyön kautta. Siitä tässä jakeessa on mielestäni kysymys.

Ne, jotka kohtaavat, tunnustavat ja hylkäävät väärän elämäntapansa, Jumala antaa anteeksi heille. Syyllisyys ja murhe ovat pois, ja Jumalan rauha alkaa täyttämään sydäntä, mikä ihana muutos! Emme siis enää ole syyllisiä Jumalan edessä, koska olemme nöyrtyneet pyytämään anteeksi syntejämme ja Jeesuksen veressä on voima puhdistaa meidät kaikesta pahuudestamme. Kohtaammeko uskovina sitten syyllisyyttä uskoontulomme jälkeen?

Ilmestyskirja 12:10

Sitten minä kuulin voimakkaan äänen sanovan taivaassa: Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä on heitetty ulos, hän joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä.

Kuten saamme huomata kuvauksen paholaisesta, niin näemme millainen hänen luontonsa on: Hän syyttää Jumalan lapsia. Miten koemme tällaiset syytökset? Itse olen kokenut sen painostavana olona, syyttävänä äänenä pääni sisällä. Jollakin toisella kokemus voi olla erilainen. Mutta jokaisen Jumalan lapsen tarvitsee oppia tuntemaan Jumalan äänen, ettei ala uskomaan syyttäjää, joka vielä valehtelee kaiken aikaa. Tarvitsemme vahvistua päivittäin Jumalan äänen tunnistamisessa, jotta identiteettimme vahvistuu terveeseen suuntaan.

Miksi on niin tärkeää oppia tuntemaan Jumalaa, tutkimalla Raamattua ja vahvistua hänen armossaan? Koska sen kautta opimme nöyryyttä ja tunnistamme vihollisen syytökset, jotka voivat olla rankkojakin. Kun kasvamme Jumalan lapsina hänen läheisyydessään, armokin alkaa konkretisoitumaan meille selkeämmin: Emme pärjää ilman hänen apuaan ja voimme olla tuomassa muita ihmisiä Jumalan rakkauden valtakuntaan. Siunausta elämääsi!

Julkaistu

Osaanko pysähtyä

Tämä kysymys nousi sydämelleni tänä aamuna herättyäni. Näyttää siltä, että yhteiskunta jossa elän tänään on rakentanut kiireen ilmapiirin. Onko vain niin tarpeellista juosta päivästä toiseen talla pohjassa ja nukkua sitten kun kuolema koittaa? Onko se järkevää? Mielestäni ei sinne päinkään. Jos elämämme jatkuu stressaavana vuosikausia voimme olla varmoja siitä, että kroppa ja mieli ei jaksa. Itse sen tiedän varsin hyvin. Tänä keväänä olen taas huomannut, että muistini alkoi pätkiä uudelleen enemmän kuin aiemmin. Tarkoitan, että se muistutti samanlaista tilannetta kuin vuosi sitten ollessani uupunut. Silti minun on ollut hankala antaa sitä tilaa itselleni, mitä niin kipeästi tarvitsin.

Psykologian professori Svend Brinkman on sanonut osuvasti:

”Jos ajattelet myönteisesti joka päivä, teet lujasti töitä, pyrit olemaan paras versio itsestäsi, ympäröit itsesi inspiroivilla ihmisillä, etkä ikinä anna periksi, niin ei ole mitään rajoja sille miten perusteellisesti voit palaa loppuun.”

Matteus 11:28-30

Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette raskasta työtä ja kannatte taakkoja, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltäni. Näin te löydätte levon sielullenne, sillä minun ikeeni on sopiva ja minun kuormani on kevyt.

Tänä aamuna kuin nämä Jeesuksen sanat ne osuivat syvälle sydämeeni. Osuvatko ne myös sinun sydämeesi kun luet ne? Jos ei, lue vaikka useamman kerran ja pysähdy hetkeksi. Nämä sanat olivat juutalaisille erityisen tärkeitä. Miksi? Koska heidän kulttuurissaan heidän tehtävänsä oli noudattaa lukemattoman suurta sääntökokoelmaa (ymmärtääkseni useita satoja), jotta he voivat lähestyä Jumalaa. Uskonto orjuuttaa, mutta Jeesus halusi tuoda levon ja ilon! Mikä mieletön vaihtoehto! Jeesus halusi siis antaa levon yhteydessään, koska Jumalan tahdon toteuttaminen ei ole raskasta silloin, kun olemme hänen lähellään ja haluamme muuttua Jeesuksen kaltaisiksi.

Ihmiset kaipaavat lepoa, rauhaa ja vapautta yli kaiken. Maailma kertoo, että kukin voi saavuttaa nuo asiat tekemällä ihan mitä mieleen tulee. Mutta Jumalan tarjoama rauha, ilo ja vapaus liittyy suhteeseemme Jeesuksen kanssa. Todellinen vapaus ei ole sitä, että minä toteutan kaiken niin kuin itse pienessä mielessäni olen ajatellut, vaan ymmärrän tarvitsevani enemmän Jeesusta elämäni herraksi.

Matteus 11: 25-27

Siihen aikaan Jeesus rupesi puhumaan: Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut nämä asiat viisailta ja älykkäiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt. Kaiken on Isäni uskonut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.

Nöyryys on avain syvempään suhteeseen Jumalan kanssa. Jos haluamme tulla lähelle Jumalaa, meidän tulee nöyrtyä hänen eteensä ja pyytää vilpittömästi, että muuta kova kivisydämeni lihasydämeksi, joka voi rakastaa ja olla kuuliainen. Kuulostaa helpolta? Ei se sitä ole, sitä olen saanut opetella pienen elämäni ajan, mutta asiaa helpottaa, jos päätämme tänään toimia sen mukaan. Tuo päätös kannattaa tehdä päivittäin, koska silloin omat himomme ja halumme eivät pääse johtamaan elämämme laivaa väärään suuntaan, vaan annamme Jeesuksen olla kapteenimme.

Jos sinä ja minä päätämme pysähtyä ja opettelemme lepäämään Jumalan Isän sylissä, siinä on paras paikka ihan oikeasti. Siellä stressi väistyy ja sydän saa luottaa rakastavaan Isään, joka ei koskaan hylkää. Tuollaisia kohtaamisia itse kaipaan enemmän elämääni, entä sinä? Elämässämme voi olla muureja jotka estävät vastaanottamasta Isän rakkautta, mutta voimme valita läpinäkyvyyden ja oppia kohtaamaan Jumalaamme rohkealla mielellä.

Miksemme voisi tänään tuoda Jumalallemme koko elämämme ja oppia hänen tapansa toimia? Jeesus ei koskaan juossut, koska hänellä ei ollut koskaan kiire. Silti hän teki sellaisen työn jota muistelemme joka pääsiäinen. Miksemme voisi tänään valita rauhaa rauhattomuuden sijaan, joka turruttaa? Minä tahdon muuttua. Vaikka nautin paljon liikkumisesta ja pelaamisesta, minäkin tahdon oppia laittamaan sen oikeaan mittasuhteeseen ja nauttia hyvistä kirjoista. Tahtoisin suositella sinulle yhtä kirjaa, jos haluat päästä eheytymään suhteessasi Jumalaan, tai muuten vain: Jack Frost – Tie Isän syliin. Se on auttanut minua tunnistamaan asioita, jotka ovat esteenä Isän rakkauden vastaanottamiselle. Siunausta elämääsi 🙂

Julkaistu

Olenko minä itsekäs?

Matteus 7:7-12

Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Vai kuka teistä antaisi pojalleen kiven, kun hän pyytää leipää, tai käärmeen, kun hän pyytää kalaa? Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä anovat. Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää myös te samoin heille. Tämä on laki ja profeetat.

Olen viimeisten kuukausien aikana kohdannut sen tosiasian, etten todellakaan aina toimi Jumalan rakkauden motivoimana, vaan teen itsekkäitä päätöksiä, ajattelen omaa etuani, kun tulisi ottaa huomioon itselle tärkeiden ihmisten hyvinvointi. Mikä on minun motiivini tehdä hyvää tänään? Onko sen takana tarve tulla ylistetyksi vai auttaa vilpittömästä sydämestä lähimmäistäni? Jeesus oli tässä asiassa paras esimerkki: Hän rakasti niitä, joita juutalaiset vihasivat.

Jos me odotamme saavamme apua elämän hankalina hetkinä, olenko itse päättänyt olla antaja vai ottaja? Olenko halukas olemaan aidosti läsnä, kun toinen vuodattaa sydäntään minulle vai torjunko hänet? Jos odotan saavani itse empatiaa silloin kun sitä kipeästi tarvitsen, olenko minä halukas kulkemaan rinnalla tänään? Kiitän Jumalaa siitä, että hän lupaa ylläolevassa jaejaksossa kuulla ja täyttää tarpeemme, koska hän on rakkaus. Sen minkä hän lupaa, sen hän pitää, vaikka joutuisimme odottamaankin paljon kauemman aikaa. Mutta silti hän ei ole koskaan myöhässä, vaikka minulla on monesti niin kiire asian kanssa.

Olen viime aikoina ihmetellyt Jumalan suuruutta, kuinka hän erilaisten olosuhteiden kautta on tahtonut opettaa minulle, että hänen ajoituksensa on aina paras. Kun minä olen stressaantunut ja ajatellut, ettei tästä tule yhtään mitään, hän avaa oven, jota en tiennyt olevan olemassakaan. Silloin pysähdyn miettimään, ettei hänen tiensä ole meidän teitä. Hän on suuri Jumala. Jospa oppisin sitä armollisuutta ja empatiakykyä, jota Jeesus osoittaa minulle itselleni käyttämään kaikkiin ihmisiin ympärilläni.

Matteus 7:1-5

Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan, ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa hirttä omassa silmässäsi? Tai kuinka voit sanoa veljellesi: Anna minun ottaa roska silmästäsi, kun omassa silmässäsi on hirsi? Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, niin sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.

Olen kuullut tämän jaejakson monta kertaa. Mutta tänä aamuna ensimmäinen ajatus mikä tästä nousee, on tämä: Herra, auta minua näkemään ensin oma heikkouteni, tunnistan ja tunnustan sen reilusti edessäsi. Puhdista minut kaikesta, mikä ei ole sinusta, jotta voisin rakastaa ja palvella muita niin kuin sinä. Tee minusta aidosti nöyrä, jotta en olisi koppava ja ylpeä, koska sellainen sinä et ole. Tahdon muuttua sydämeltäni. Muuta asenteeni ja toimintamallini, jotka eivät tuota kunniaa sinun nimellesi. Auta minua olemaan läpinäkyvä läheisilleni, niin etten yritä olla jotain sellaista, jonka muut näkevät olevan valhetta. Tee minusta astia jaloa käyttöä varten, jotta sinä saat kaiken ylistyksen, en minä.

Saarnaaja 12:13-14

Loppupäätös kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Niin tulee jokaisen ihmisen tehdä, sillä Jumala tuo kaikki teot tuomille. Tämä koskee kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa.

Kun mietin elämäni viimeistä vuosikymmentä, johtopäätös on selkeä: Minä tarvitsen paljon enemmän Jumalaa elämääni, jotta hän saa johtaa sitä. Olen tehnyt paljon virheitä, olen ollut itsekäs ja kärsinyt siitä, etten ole ollut viisas esimerkiksi taloudessani, ja tuskastuen tilanteeseen olen huutanut Isältä apua! Mutta olen päättänyt olla antaja ja opetella luottamaan Herraan ja kiitos siitä, hän on vastannut ja tuonut ihmeellisen avun! Jospa olisimme viisaita tänä päivänä ja päättäisimme toimia Salomon ohjeen mukaisesti.

Minä tarvitsen sitä joka päivä, että opin kunnioittamaan Jumalaa syvästi, koska vain se tuo menestyksen, koska silloin minusta kasvaa nöyrä. Päättelen niin, että jos nöyrryn päivittäin kysymään Jumalan tahtoa elämässäni, kasvan kunnioittavassa suhteessani häneen, se vaikuttaa jokaiseen elämäni osa-alueeseen. Kun opetellen pysymään hänen tahdossaan, silloin tahdon samoja asioita kuin hän, eikä minulle tule halua kapinoida hänen käskyjään vastaan, siis hänen tahtoaan vastaan, koska tiedän, että hän on rakastava Isä.

Jos siis tahdon elää Jumalan kunniaksi ja kantaa hyvää hedelmää, minun tarvitsee nöyrtyä säännöllisesti hänen edessään. Silloin sydämeni tahtoo tehdä hänen tahtonsa eikä hänen käskynsä, jotka Pyhä Henki kuiskaa sydämelleni ole hankala toteuttaa! Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

Julkaistu

Jeesus ei kulje sun ohi

Moi. Tällä viikolla mietin monta kertaa, mistä ihmeestä kirjoittaisin. Tänä aamuna ajaessani töihin, Pro Fiden biisi nimeltä ”Niin alhaalla ei kukaan kulje” mursi sydämeni. Se alkoi puhuttelemaan siitä syystä, miten valtavan empaattinen Jeesus on. Katsotaanpa siitä esimerkki.

Luukas 7:11-15

Sen jälkeen Jeesus meni Nain-nimiseen kaupunkiin, ja hänen kanssaan kulkivat hänen opetuslapsensa ja suuri väkijoukko. Kun hän lähestyi kaupungin porttia, sieltä kannettiin ulos kuollutta, äitinsä ainoaa poikaa. Äiti oli leski, ja suuri joukko kaupungin väkeä oli hänen kanssaan. Hänet nähdessään Herra tunsi sääliä häntä kohtaan ja sanoi: ”Älä itke.” Hän lähestyi paareja ja kosketti niitä, jolloin kantajat pysähtyivät. Hän sanoi: ”Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse!” Silloin kuollut nousi istumaan ja rupesi puhumaan, ja Jeesus antoi hänet takaisin hänen äidilleen.

Kun lukee tämän jaejakson muutamaan otteeseen, itselleni välittyy sellainen kuva, että tämän ihmeen todistajien lukumäärä oli melkoisen suuri. Vielä edellistä huomiota herättävämpi asia katkelmassa on se, miten valtavia sanoja Jeesus tässä käyttää: Äiti, joka on varmasti shokissa poikansa tähden, kuulee varsin epärealistiset sanat: Älä itke. Mutta sitä seuraakin ennenkuulumattomat sanat: Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse! On merkittävää, että Jeesus tahtoi kohdata murtuneen lesken, eikä suinkaan torjunut tai halunnut vetäytyä. On ihmeellistä nähdä, miten Jeesus ei keksi tekosyitä kulkea ohi, vaan tahtoo auttaa.

Kun miettii, millaisen kuvan me muovaamme päämme sisällä Jeesuksesta, voimme nähdä, kuinka rakastava ja auttavainen hän todella on. Hän ei torju, pilkkaa tai vähättele koskaan, koska se ei millään tavoin kuulu hänen identiteettinsä. Jeesus tahtoo parantaa sinut, joka olet pettynyt itseesi. Kun tulemme hänen lähelleen, ymmärrämme, että hän tahtoo pelastaa meidät. Tai kun olemme suurissa ongelmissa, emmekä näe valoa tilanteessa, hän tuo toivon! Jos olet väsynyt taistelemaan sairautesi, kipusi tai riippuvuutesi kanssa, hän tahtoo auttaa sinua. Jos sinulla on ongelmia avioliitossasi, tai taistelet masennuksen ja epätoivon tunteiden kanssa, Jeesus on vastaus.

Jos tunnet riittämättömyyttä siitä syystä, että koet olevasi kakkosluokan Jumalan lapsi, hän vakuuttaa, ettei torju sinua, vaan tahtoo nostaa sinua ja herättää hengellisen elämäsi eloon. Jos olet pettynyt ihmisiin, jotka ovat tuottaneet sinulle tuskaa, tai tahtoisit päästä syvään suhteeseen hänen kanssaan ja olla hänen käytössään, hän kaipaa olla juuri sinua lähellä. Pyydän, lue seuraava jakso kanssani huolellisesti ja asetu tämän ihmettä tarvitsevan naisen asemaan:

Luukas 8:43-48

Siellä oli myös nainen, joka oli sairastanut verenvuotoa kaksitoista vuotta ja kuluttanut lääkäreihin kaiken omaisuutensa, eikä kukaan ollut voinut häntä parantaa. Hän lähestyi Jeesusta takaapäin ja kosketti hänen viittansa tupsua, ja heti verenvuoto tyrehtyi. Jeesus kysyi: ”Kuka koski minuun?” Kun kaikki kielsivät, Pietari sanoi: ”Mestari, väkijoukko ahdistaa ja tönii sinua joka puolelta.” Mutta Jeesus sanoi: ”Joku koski minuun, sillä minä tunsin, että minusta lähti voimaa.” Kun nainen huomasi, ettei pysynyt salassa, hän tuli vavisten, heittäytyi hänen eteensä ja kertoi kaiken kansan kuullen, minkä vuoksi hän oli koskenut Jeesukseen ja miten hän oli heti tullut terveeksi. Jeesus sanoi hänelle: ”Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa.”

Vaikka tämä rohkea Jumalan nainen pelkäsi, hän ei antanut sen lamaannuttaa. Hän oli varmasti pettynyt monia kertoja, kun oli hakenut apua lääkäreiltä, maksanut itsensä kipeäksi, eikä ollut parantunut. Hän oli varmasti kuullut Jeesus Nasaretilaisesta, joka tekee ihmeitä ja pienen pieni toivonkipinä oli syntynyt sydämessä. Sitten hän oli alkanut uskomaan siihen, että Jumala todella rakastaa häntä ja tahtoo hyvää hänelle. Niinpä tuo usko vaikutti hänessä, kun hän lähti etsimään Jeesusta. Matteuksen versiossa on yksi oleellinen lisäys tähän tapaukseen: Hän näet sanoi itsekseen: ”Jos vain saan koskettaa hänen viittaansa, tulen terveeksi.” (Matt. 9:21). Tuon uskon sanan toistamisessa näemme hänen asenteensa, että hän uskoi Jeesuksen voivan parantaa juuri hänet. Jeesus voi parantaa tänäkin päivänä, oli haasteena mikä tahansa sairaus, henkinen tai fyysinen.

Kun mietin omaa elämääni ja hetkiä, jolloin olen kokenut itseni alas painetuksi ja toivottamaksi kohdatessani oman rajallisuuteni ja syntisyyteni, ainoa asia mikä on todella on auttanut on tää: Keskityn Jeesukseen olosuhteiden sijasta. Koska elämme toisinaan hankalassa ympäristössä, katseemme lukittuu nopeasti siihen, se on kyllä ymmärrettävää, mutta koska emme ole tämän maailman lapsia identiteetiltämme, miksi enää keskittyisimme siihen? Voimme ottaa oppia esimerkiksi apostoli Johanneksesta:

Johannes 13:23

Yksi hänen opetuslapsistaan, se, jota Jeesus erityisesti rakasti, oli aterialla Jeesuksen vieressä.

Kuinka moni meistä kirjoittaisi kuvauksen itsestään näin: Olen Jeesuksen opetuslapsi, jota hän erityisesti rakastaa? Veikkaan, että harva. Mutta mistä kummasta kumpuaa Johanneksen ymmärrys siitä, että hän tahtoi ilmaista useita kertoja evankeliumissaan, että hän tietää Herransa rakastavan häntä erityisellä tavalla? Terveestä rakkaussuhteesta Jeesukseen. Hän oli ymmärtänyt, että hän todella on hyväksytty sellaisena kuin on, riippumatta vajavaisuuksistansa. Mutta oletko miettinyt, miksi Jumala tahtoi säästää tällaiset ilmaisut evankeliumiinsa myös meidän luettavaksemme? Luulisin, että siitä syystä, että hän tahtoo meidänkin omaksuvan Jumalan Isän rakkauden sydämeemme. Kun uskomme rakentuu tälle perustalle, voimme todella kertoa ilouutisen ihmisille, jotka eivät vielä ole hyväksyneet Jeesusta elämänsä herrakseen. Ole siunattu Jeesuksen nimessä!  

Julkaistu

Kuuntelemmeko paholaista?

Tällä viikolla mieltäni puhutteli yksi aamu Matteuksen tallentama jaejakso, jossa Jeesusta koetellaan juuri ennen hänen julkisen palvelutehtävänsä alkua. Hänen täytyi samaistua meihin, kokemalla kiusauksia, ja juuri sen vuoksi hän voi meitä auttaa (Hepr. 2:18). Niin helposti itsekin olen langennut siihen valheeseen, ettei Jumala ymmärrä miltä minusta tuntuu silloin, kun kohtaan todellisia haasteita elämässäni. Mutta se ei ole ollenkaan totta. Juuri siitä syystä meidän pitäisi oppia toden teolla seuraavasta jaksosta, jotta näkisimme, miten meidän tulee toimia!

Matteus 4:1-4

Sitten Henki vei Jeesuksen ylös autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen tuli lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi: ”Jos olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.”

Otetaan tarkasteluun muutama asia: Joskus Jumalan tahto vie meidät läpi erämaan, kuivan jakson, jolloin kysytään todellista sitoutumista, jolloin meidän uskomme aitoutta koetellaan. Sen tarkoitus ei koskaan ole näännyttää meitä lopullisesti, vaan salliessaan sen tulla elämäämme, Jumala on valmistanut meille jo pääsyn sieltä. Sen kautta tulemme näkemään, mille perustalle uskomme on laskettu. Sen tähden uskon Pyhän Hengen johdattaneen Jeesuksen erämaahan, todella pitkään paastojaksoon, ennen kuin oli aika astua eteenpäin.

Milloin paholainen tulee kimppuumme? Monesti juuri silloin, kun olemme väsyneitä ja vastustuskykymme on alhaisimmillaan. Mutta jos opimme vastustamaan uskossa lujina heikkoina hetkinämme, silloin voimme olla lohduttamassa toisia, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa. Mistähän kummasta nuo paholaisen sanat ovat tutut?

1 Mooseksen kirja 3:1-5

Mutta käärme oli kavalin kaikista villieläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt. Se sanoi naiselle: ”Onko Jumala todella sanonut: ”Älkää syökö mistään puutarhan puusta?” Nainen vastasi käärmeelle: ”Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain sen puun hedelmästä, joka on keskellä puutarhaa, Jumala on sanonut: Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.” Käärme vastasi naiselle: ”Ette te suinkaan kuole, vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te syötte siitä, teidän silmänne aukeavat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte hyvän ja pahan.

Huomaatko miten helposti ihminen lankesi syntiin, kun se alkoi keskustelemaan paholaisen kanssa? Kuinka se pyrkii luomaan epäilyn ajatusmaailmaan, jonka jälkeen sen valhe vaikuttaisi totuudelta? Huomaa, miten Mestarimme ei lähtenyt ollenkaan paholaisen juoneen, hän ei antanut pienintäkään sijaa epäilylle, ettei hän olisi Jumalan Poika. Sen sijaan, hän vastusti hyökkäystä Jumalan Sanan totuudella ja se onkin paras tapa torjua paholaisen valheet!

Matteus 4:5-7

Sitten Paholainen vei hänet pyhään kaupunkiin, asetti hänet temppelin harjalle ja sanoi: ”Jos olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas, sillä on kirjoitettu: Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta ja He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaisi jalkaasi kiveen.” Jeesus sanoi hänelle: On myös kirjoitettu: Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.”

Kuten huomaamme, paholainenkin tuntee Raamattua, mutta käyttää sitä ristiriitaisesti. Siksi onkin tärkeää oppia oikeasti tuntemaan Jumalan sanan periaatteet käytännössä, niin ettei antaudu kaikkien himojen vietäväksi ja luule, että kyllä tää on ihan luvallista Jumalan lapselle. Huomaa taas, kuinka paholainen pyrki tällä väitteellä horjuttamaan Jeesuksen identiteettiä Jumalalle rakkaana Poikana, mutta jälleen Jeesus teki sen, mitä täytyi.

Matteus 4:8-11

Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Tämän kaiken minä annan sinulle, jos heittäydyt maahan ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois Saatana, sillä on kirjoitettu: Herraa, sinun Jumalaasi, sinun tulee kumartaa ja vain häntä palvella.” Silloin Paholainen jätti Jeesuksen, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä.

Huomaamme, että nyt sielunvihollinen vaihtoi taktiikkaa, koska se ei ollenkaan tehonnut Jeesukseen. Tällä kertaa se käytti aseena kunnian- ja vallanhimoa, saadakseen Jeesuksen lankeamaan pois Jumalan tahdosta. Jälleen kerran näemme, kuinka Jeesus osoitti selkeästi Raamatusta, kenelle kuuluu kaikki palvonta. Hän oli alistunut sydämestään Jumalan tahtoon ja osoitti meille todella arvokkaan mallin toimia.

Mitä tästä voisimme oppia? Jeesus ymmärtää sinua ja minua, kun meitä koetellaan. Hän ei ole kaukana, vaan tahtoo todella rohkaista meitä käyttämään Jumalan sanan auktoriteettia kun kohtaamme hyökkäyksiä. Eilen kun tulin kotiin eräästä syystä mieltäni alkoi painaa huoli ja murhe. Ei mennyt kauaakaan, kun Pyhä Henki nosti sydämelleni Filippilläiskirjeen neljännen luvun kohdan, jossa kehotetaan iloitsemaan aina Herrassa ja saattamaan pyyntömme rukoillen ja anoen kiitoksen kanssa Jumalan tietoon, jolloin hänen rauhansa täyttää meidät, niin että pysymme Jeesuksessa (4:4-7).

Kun ymmärsin, että paholainen pyrki viemään minut masentavaan mielentilaan huolien kautta, aloin ääneen julistamaan tätä Sanan totuutta. Ja arvaa mitä tapahtui? Ilo palasi! Kohta näin kuvan, jossa paholainen oli ensin lamaantuneen ja pettyneen oloinen vastaiskusta ja sitten se kihisi raivosta, kun sen juoni ei toiminut. Pysytään vahvasti Jumalan sanaan sitoutuneina, silloin voimme olla kiitollisia ja iloisia Herrassa, vaikka välillä olisikin hankalaa. Siunausta elämääsi 🙂

Julkaistu

Syntisten ystävä

Niin, että kuka on syntisten ystävä? Jeesus. Joten päättelen, että Jumalan lastenkin tulisi olla. Mutta onko meidän liian helppo syyllistää ihmiset sen mukaan, miten he ajattelevat ja käyttäytyvät? Mehän itsemmekin kamppailemme lihamme kanssa, saako se hallita meidän elämäämme vai saako Jeesus heijastua meistä. Kukaan ei oo täydellinen. Miten meidän tulisi käyttäytyä ihmisten keskellä, jotka eivät vielä seuraa Jeesusta? Minun mielestäni meidän tulee olla aina valmiit tunnustamaan uskomme Jeesukseen elämämme Herrana, mutta olla myös viisas siinä, milloin tulee sellainen tilanne, että kokee Pyhän Hengen kehottavan jakamaan joitain ajatuksia. Hän tuntee ajoituksen parhaiten ja sen tähden meidän tulee olla herkkiä tottelemaan, kun hän rohkaisee meitä siihen. Miten Jeesus kohtasi syntiset?

Matteus 9:9-13

Kulkiessaan sieltä eteenpäin Jeesus näki Matteus-nimisen miehen istumassa tulliasemalla. Jeesus sanoi hänelle: ”Seuraa minua.” Niin hän nousi ja seurasi Jeesusta. Kun Jeesus oli aterialla Matteuksen kodissa, sinne tuli monta publikaania ja syntistä aterioimaan Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa. Sen nähdessään fariseukset sanoivat hänen opetuslapsilleen: ”Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?” Jeesus kuuli sen ja sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä tarkoittaa: Laupeutta minä tahdon enkä uhria. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä.”

Todella pysäyttävät jakeet. Sen verran olen saanut kuulla opetusta, että kun opettajaksi kutsuttu henkilö, siis rabbi, kutsui opetuslapsekseen, se oli suuri kunnia kutsutulle, eikä ollut todellakaan helppo päästä jonkun opettajan oppilaaksi. Hämmentävää tässä on myös se, että Matteus oli kaikkien juutalaisten vihaama, koska hän palveli valloittajaa, siis Roomaa keräämällä veroja heille. Voisi kuvitella, että Matteukselle oli melkoinen hämmästys, että Jeesus kutsui juuri hänet, miehen, joka oli hyljeksitty juutalaisten taholta.

Mutta Jumala ei toimi samoin kuin ihmiset. Hän tahtoo käyttää heikommassa asemassa olevia ihmisiä heidän nöyryytensä vuoksi. Jos ihminen luulee, että hänen omilla ansioillaan pääsee etenemään Jumalan valtakunnassa, hän on täysin väärässä. Jumalan valtakunnassa armo on kantava teema, etteivät toiset erehtyisivät luulemaan, että ovat korvaamattomia ja ylpistyisivät. Joskus Jumala sallii tilanteiden johtaa siihen, että joudumme tunnustamaan oman vajavaisuutemme ja ymmärtämään, että vaikka olemmekin Jumalan ystäviä, olemme edelleenkin hänen palvelijoitaan.

Miksi ihmeessä fariseukset olivat niin hermostuneita siitä, että Jeesus aterioi syntisten kanssa? Koska ateriayhteydellä oli syvä merkitys tuossa kulttuurissa ja on edelleenkin. Siinä samaistutaan toiseen syvemmin. Ja tällä tavalla Jeesus näytti esimerkkiä siitä, miten ihmisiä tulisi kohdella, riippumatta heidän synneistään. Hän ei ollut tullut tuomitsemaan ihmisiä, vaan pelastamaan. Sen tähden hän tahtoi päästä läheiseen suhteeseen ihmisten kanssa, joita fariseukset hyljeksivät, koska he eivät pystyneet täyttämään lakia.

Matteus 9:12-13

Jeesus kuuli sen ja sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä tarkoittaa: Laupeutta minä tahdon enkä uhria. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä.”

Nämä Jeesuksen sanat ovat todella painavat. Ensimmäinen lause on musertava: Fariseukset eivät ylpeytensä vuoksi nähneet tarvitsevansa mitään, mitä Jeesus tarjosi, siksi he eivät voineet tehdä parannusta. Sen sijaan ihmiset, jotka tunnistivat itsensä heikoiksi ja tarvitsivat armahdusta synneistään ja tahtoivat sydämestään muuttua, saivat kokea parantumisen ja eheytymisen Jeesuksessa. Jumalan sydän on aina ollut se, että hän näkee ja tuntee täysin meidän sydämemme. Siksi hän ei tahdo vain rituaalisia uhreja, vaan sydämen kuuliaisuutta. Ja jos ihminen tunnustaa Jumalansa edessä, että tarvitsee häntä sovittamaan syntinsä, hänen elämänsä todella muuttuu. Mutta ihmiset, jotka eivät koe olevansa syntisiä, vaan pyrkivät kelpaamaan uskonnollisten suoritusten kautta Jumalalle, ovat omavanhurskaita. Heitä ei voi auttaa, elleivät heidän silmänsä avaudu.

Kun mietin tämän päivän tilannetta, missä Jeesus olisi meidän maailmassamme? Kun itse harrastan frisbeegolfia, tänään sain ajatuksen, että Jeesus olisi siellä kohtaamassa tavallisia ihmisiä. Heräsi myös ajatus, että nyt, kun Jumalalla on paljon lapsia ympäri maailmaa, meillä olisi hyvä mahdollisuus olla kohtaamassa ihmisiä, jotka eivät vielä tunne Jeesusta. Lähes viikoittain tapaan eri ikäisiä pelaajia radoilla ja olen rukoillut, että voisin todella kohdata heidät niin kuin Jeesus kohtaisi. Olen päättänyt olla se kaveri, joka rohkaisee toisia ja se tuntuu hyvältä. Jos radalla toisinaan kuulen kiroilua ja muuta negatiivisia lauseita, päätän olla erilainen. Tahdon, että minut tunnetaan miehenä, joka ei ota tilanteita liian vakavasti. Olen kokenut johdatusta sanoa joitakin sanoja pelaajille ja olen huomannut, että sillä on ollut positiivinen vaikutus.

Mitä sinä ja minä voisimme tehdä, että Jumalan valtakunta saisi ilmetä entistä voimallisemmin meidän elämissämme ja meidän vaikutusalassamme? Päättäisimme panostaa omaan Jumala-suhteeseen ja luottaa siihen, että Jumala tietää tarkalleen, milloin meidän kannattaa toimia. Jos ihmiset näkisivät meidän halumme kulkea rinnalla ja rohkaista, varmasti Jumala kohtaisi näitä ihmisiä hänen rakkaudellaan ja kutsuisi pelastukseen. Ollaan rohkeita Herrassa! Siunausta 😀

Julkaistu

Jeesus kohtaa hauraan ihmisen rakkaudella

Morjes! Voimme lukea monista suurista ihmeistä Raamatusta ja epäilemättä tämä on juuri sellainen. Siinä esiintyvät Gerasan kaupungissa asuva, pahan hengen vaivaama mies, Jeesus ja opetuslapset ja muut kaupunkilaiset. Voimme jakaa tarinan kolmeen osaan: Kuvaukseen miehen ikävästä tilasta, Jeesuksen ja miehen vapauttavasta kohtaamisesta sekä vapautumisen seurauksista. Lähdetään tutkimaan jaksoa.

Markus 5:1-5

He tulivat toiselle puolen järveä Gerasan alueelle. Heti kun Jeesus nousi veneestä, häntä vastaan tuli hautaluolista mies, jossa oli saastainen henki. Mies asusti haudoissa, eikä kukaan pystynyt enää köyttämään eikä kahlehtimaan häntä. Monet kerrat hänet oli kahlittu sekä käsistä että jaloista, mutta hän oli särkenyt kahleet ja katkonut köydet, eikä kukaan kyennyt hillitsemään häntä. Kaiket päivät ja yöt hän oleskeli haudoissa ja vuorilla, huusi ja runteli itseään kivillä.

Kun lukee alkua, tulee mieleen, että kun sytytämme kynttilän pimeänä syysiltana, se valaisee koko huoneen. Niin tapahtuu myös hengellisessä maailmassa: Jeesuksen saapuessa fyysisesti tuohon paikkaan, se huomattiin, koska siellä oli pimeys läsnä. Sitten alkaa surullinen kuvaus miehestä, jota voisi kuvailla henkilöksi, joka oli vajonnut kuolemaa odottavien joukkoon, hän muistutti haamua, koska asui haudoissa. Raamattu ei kerro miten hän oli joutunut riivajien uhriksi, mutta tuohon aikaan, eikä tänäänkään se ole tavatonta, vaikkemme ehkä näe niitä paljon kotimaassamme. Hänen tilansa oli todella surkea, varmaan hän oli luopunut jo toivosta elää normaalia elämää.

Markus 5:6-13

Kun hän nyt kaukaa näki Jeesuksen, hän tuli juosten paikalle, heittäytyi maahan hänen eteensä ja huusi kovalla äänellä: ”Mitä sinä minusta tahdot, Jeesus, Korkeimman Jumalan poika? Jumalan tähden, älä kiduta minua!” Jeesus näet oli jo käskemässä saastaista henkeä lähtemään miehestä. ”Mikä sinun nimesi on?” Jeesus kysyi, ja sai vastauksen: ”Legioona, sillä meitä on monta.” Henget pyysivät ja rukoilivat, ettei Jeesus ajaisi niitä pois siltä seudulta. Lähistöllä oli vuoren rinteellä suuri sikalauma laitumella. Pahat henget pyysivät Jeesukselta: ”Päästä meidät sikalaumaan, anna meidän mennä sikoihin.” Hän antoi niille luvan. Silloin saastaiset henget lähtivät miehestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen. Sikoja oli noin kaksituhatta, ja ne hukkuivat kaikki.

Isoin asia, minkä löydän tästä jaksosta on Jeesuksen auktoriteetti. Huomaa, miten mies joka oli riivattu, toimi kohdatessaan Jeesuksen. Hän heittäytyi maahan hänen edessään. Se kuvastaa sitä valtaa, joka Jeesuksella on, ja sen sielunvihollinenkin tietää. Jeesus oli täysin tietoinen identiteetistään. Mies huusi Jeesukselle, ehkä yritti saada hänet pelkäämään. Sitähän paholainen yrittää jokaisen ihmisen kohdalla: saada pelon valtaan, koska se on yksi hänen aseistaan. Jeesuksen ei mainita huutaneen. Ei hänen tarvinnut. Hän oli jo päättänyt, että tämä mies vapautuu tänään. Eikä vihollisella ole mitään oikeutta yli Kaikkivaltiaan Jumalan edessä, sen täytyy totella.

Tahtoisin sanoa tähän väliin sinulle, rakas lukija: Sinä olet osallinen Jumalan suuresta rakkaudesta. Hänen tahtonsa on aina hyvä sinua kohtaan. Älä koskaan anna pelon murtaa ja viedä iloasi ja rauhaa, joka ei riipu olosuhteistasi, vaan luota Jumalan suureen armoon. Jumala näkee aina tilanteesi, oli sinulla ongelmia taloudessa, terveydessä tai ihmissuhteissa. Hän on kaiken lohdutuksen Jumala, ja hän tahtoo muistuttaa sinua, että olet hänelle todella tärkeä. Hän tahtoo viettää aikaa juuri sinun kanssasi ja osoittaa uskollisuuttaan. Älä anna katkeruuden, vihan, häpeän, synnin tulla sinun ja Jumalan väliin, vaan kerro tuskasi vaikka heti rakastavalle Isällesi ja hän kuulee sinua. Kukaan ei voi luvata, että parannumme täällä ajassa sairauksista, mutta hän on luvannut olla lähellä kaikkia rikkinäisiä.

Markus 5:14-20

Sikopaimenet lähtivät pakoon ja kertoivat kaikesta tästä kaupungissa ja kylissä. Ihmisiä lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut. He tulivat Jeesuksen luo ja näkivät pahojen henkien vaivaaman miehen istuvan siellä. Mies, jossa oli ollut legioona henkiä, istui vaatteet yllään ja täydessä järjessään. Tämä sai heidät pelon valtaan. Paikalla olleet kertoivat heille, mitä pahojen henkien vaivaamalle oli tapahtunut ja kuinka sikojen oli käynyt. Silloin kaikki alkoivat pyytää, että Jeesus poistuisi siltä seudulta. Kun Jeesus nousi veneeseen, pahoista hengistä vapautunut pyysi saada jäädä hänen seuraansa. Jeesus ei siihen suostunut vaan sanoi hänelle: ”Mene kotiisi omaistesi luo ja kerro tästä suuresta teosta, jonka Herra on armossaan sinulle tehnyt.” Mies lähti ja alkoi Dekapoliin alueella julistaa, mitä Jeesus oli tehnyt hänelle. Kaikki olivat ihmeissään.

Mikä ihana julistus Jumalan suuresta armosta ja rakkaudesta! Mieti, miten suuri muutos miehessä oli tapahtunut: Kukaan ei aiemmin pystynyt pidättelemään häntä, hänen tilansa oli todella kurja. Varmasti moni oli ollut tietoinen miehen tilasta, olihan häntä yritetty saada sidottua tuloksetta monia kertoja. Nyt mies oli täysin rauhallinen ja tahtoi viettää paljon aikaa Jeesuksen kanssa, varsin luonnollista suuren muutoksen jälkeen. Kaikki, jotka tulivat Jeesuksen luokse, tulivat tietoisiksi, mitä Jumala oli tehnyt. Se tieto pelotti, koska se ei mahtunut pienen ihmisen ymmärrykseen, miten se oli mahdollista. Jeesuksen antama tehtävä miehelle oli valtava mahdollisuus tuon alueen ihmisille tulla tietoiseksi Jumalasta, joka rakastaa. Varmasti myöhemmin Jeesus palasi myös tälle alueelle julistamaan evankeliumia ja se miehen työ ennen sitä tuolla alueella valmisti heitä hyväksymään Jeesuksen elämänsä herrakseen.

Jumala voi kääntää minkä tahansa tilanteen ylösalaisin. Sen tämä tallennettu todistus miehen muuttuneesta tilanteesta todistaa selkeästi. Jumalalle on kaikki mahdollista, miksemme vain opettelisi luottamaan häneen? Hän rakastaa jokaista ihmistä ja tahtoo osoittaa rakkauttaan päivittäin, jos annamme hänelle siihen oikeuden. Oikein siunattua viikkoa sinulle!

Julkaistu

Scandal of Grace

Hei. Tyttöystäväni linkkasi minulle todella koskettavan blogikirjoituksen whatsupissa ja kun luin sen kaikessa rauhassa, totesin sen luettuani, ettei se ollut muuta kuin armon skandaali. Mies oli jäänyt kiinni rattijuopumuksesta ja sitä seuraa todella vaikeat ajat perheelle. Mutta sen sijaan, että vaimo jättäisi miehensä ja osoittaisi käytöksellään, ettei siedä enää häntä, hän on päättänyt jäädä. Se on armon vaikutusta, jota tämä maailma ei tunne. Maailma sanoo suoraan, että hylkää ja tuomitse ja halveksi ihmistä, joka ei ansaitse sinua.

Ei, kyseessä ei ollut tapaus, jossa vaimo pelkää miestään väärällä tavalla ja alistuu hiljaiseen kapinaan, vaan he ovat kommunikoineet paljon, mies on katunut syvästi tekojaan ja kantaa seuraukset käyttäytymisestään. Helppoa elämä ei varmasti tule olemaan, mutta Jumala on lähellä niitä joilla murtunut sydän. Hän on luvannut apunsa kaikkiin elämäntilanteisiin, olivat ne kuinka pelottavia tahansa. Ja Jumala kääntää negatiivisetkin asiat meidän parhaaksemme!

Markus 2:1-12

Muutamia päiviä myöhemmin Jeesus meni taas Kapernaumiin. Kun hänen kuultiin olevan kotona, väkeä kokoontui niin paljon, etteivät ihmiset mahtuneet edes oven edustalle. Ja hän puhui heille sanaa. Samaan aikaan Jeesuksen luo oli tulossa neljä miestä, jotka kantoivat halvaantunutta. Kun he eivät väentungoksen takia voineet päästä Jeesuksen luo, he purkivat katon siltä kohdalta, missä hän oli. Aukon tehtyään he laskivat alas vuoteen, jolla halvaantunut makasi. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.” Mutta siellä istui muutamia kirjanoppineita, ja he ajattelivat sydämessään: ”Kuinka tämä näin puhuu? Hänhän pilkkaa Jumalaa. Kuka muu kuin Jumala yksin voi antaa syntejä anteeksi?” Jeesus tiesi heti hengessään, mitä he mielessään ajattelivat, ja sanoi heille: ”Miksi te sellaista ajattelette sydämessänne? Kumpi on helpompaa, sanoa halvaantuneelle: Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi vai sanoa: Nouse, ota vuoteesi ja kävele? Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi – hän puhui nyt halvaantuneelle – minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.” Mies nousi heti, otti vuoteensa ja meni ulos kaikkien nähden. Kaikki hämmästyivät ja ylistivät Jumalaa sanoen: ”Tällaista emme ole ikinä nähneet.”

Meidän on oikeasti hankala samaistua tähän tilanteeseen, koska elämme aivan erilaisessa kulttuuriympäristössä kuin yli kaksi tuhatta vuotta sitten eläneet juutalaiset, mutta jotakin voimme varmasti oppia tästä jaejaksosta. Jeesus joka tunnettiin ihmeistään ja siitä, kuinka empaattinen hän oli, keräsi helposti ihmisiä luokseen. Hän ei toiminut kuten kirjanoppineet ja fariseukset, jotka halusivat esiintyä hengellisinä johtajina ja kerätä mainetta omalle nimelleen ja ennen kaikkea osoittaa omalla vaelluksellaan, että ovat oikeaoppisia juutalaisia. Jeesus opetti, että siinä kulttuuriympäristössä tuli kunnioittaa Mooseksen lakia, kuten hänkin teki, mutta vaeltaa lain hengessä, olemalla nöyrä Jumalan edessä.

Jakeet 1-5 kuvaavat minulle tilannetta, jossa Jeesus tahtoi opettaa Jumalan sanaa kuulijoille ja huomioida halvaantunut mies sekä hänen kantajansa. Jeesus tiesi tarkasti, että Taivaan Isän tahto oli, että hän opetti Jumalan sanan periaatteita ja paransi sairaita. On vaikuttavaa lukea, että halvaantuneen kantajat uskoivat Jeesukseen siinä määrin, että päättivät purkaa katon siltä kohtaa ja laskea halvaantunut Jeesuksen eteen. Minua puhuttelee se, että Raamattu sanoo kantajista näin: ”…Jeesus näki heidän uskonsa.” Se kuvasti sitä, että nämä miehet näkivät Jeesuksen Jumalan Poikana, he tunnustivat hänen auktoriteettinsa purkamalla katon ja laskemalla sairaan hänen eteensä.

Jakeen viisi loppuosa on valtava skandaali, myös paikalla oleville kirjanoppineille: …hän sanoi halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.” Miksi Jeesus puhuttelee halvaantunutta pojaksi? Ja miksi oli tärkeää lausua hänelle, että hänen syntinsä annetaan hänelle anteeksi? Sen tähden, että Jeesus tuli sillä läheiseksi, sen lisäksi sana kuvaa Jumalan rakkautta häntä kohtaan ja jotta mies voisi paremmin vastaan ottaa parantumisen, hänen täytyi tiedostaa, ettei sairaus johtunut hänen synneistään, vaan että hän saa kokea Jumalan armon!

Seuraavissa jakeista voimme lukea kuinka kirjanoppineet reagoivat: he pitivät Jeesuksen sanoja Jumalan pilkkana. Jeesus tiesi mitä he ajattelivat ja osoitti, ettei hän alistunut ihmisten arvostelun edessä: Hän tiedosti oman identiteettinsä Jumalan Poikana, joka oli tullut pelastamaan ja parantamaan. Jeesus kohtasi myös halvaantuneen uudelleen ja rohkaisi miestä nousemaan ja lähtemään kotiinsa uskoen parantumiseen. Ja näin myös tapahtui. Jeesus hiljensi vastustajansa ja Jumala sai kaiken kunnian ja ylistyksen siitä, että halvaantunut sai kokea Jumalan armon ja rakkauden hyvin konkreettisella tavalla. Ihmiset, joita oli reilusti paikalla saivat todistaa miten Jumalan armo ja rakkaus kohtasi juuri tuota miestä. Jeesus tahtoi näin opettaa konkreettisella tavalla, että hän on Israelin tuleva Messias, joka on tullut sairaita ja eksyneitä varten! Hän käytti ihmeitä kutsumaan ihmisiä hyväksymään hänet myös elämänsä Herrakseen, ei vain katselemaan ja ihastelemaan hänen puheenlahjojaan ja ihmeitään.

Jeesus tahtoo tulla läheiseksi ihan jokaiselle henkilökohtaisesti. Hän ei tahdo olla vain pieni lapsi seimessä tai hieno opettaja, vaan ennen kaikkea elämämme Kuningas, jota palvomme kokosydämisesti. Silloin Jumalan rakkaus ja armo on vaikuttanut meidän elämiimme voimallisesti. Oikein siunattua viikonloppua 😀

Julkaistu

Jeesuksen kärsimykset

Markus 15:16-20

Sotilaat veivät Jeesuksen maaherran palatsin sisäpihaan ja kutsuivat koolle koko sotilasosaston. He pukivat hänet purppuraviittaan, väänsivät orantappuroista kruunun ja panivat sen hänen päähänsä. Sitten he alkoivat pilkallisesti tervehtiä häntä: ”Ole tervehditty, juutalaisten kuningas!” He löivät häntä ruokokepillä päähän, sylkivät hänen päälleen ja laskeutuen polvilleen kumarsivat häntä. Kun he olivat häntä pilkanneet, he riisuivat häneltä purppuraviitan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät ristiinnaulittavaksi.

Jos sinä olet kokenut elämässäsi tilanteita, joissa sinua pilkataan, nimitellään ja alistetaan, voit uskoa, että Jeesus voi todella samaistua oloosi. Markus kertoo 15 luvun jakeessa 15, että Jeesus oli juuri ennen tätä yllä olevaa kohtausta ruoskittu. Kun luin tätä lukua viime viikolla, kyyneleet alkoivat virtaamaan. Miksi? Sen tähden, että Jeesus oli todella runneltu jo tuohon mennessä. Sen jälkeen tuossa jaejaksossa kerrotaan, kuinka häntä nöyryytettiin koko sotilasosaston voimin. En ole historian tuntija, että osaisin kertoa, kuinka suuri sotilasosasto oli tuohon aikaan, mutta ei välttämättä ihan pienikään.

Hän koki ensin fyysisesti todella julman rangaistuksen, jossa hänen ruumiinsa revittiin käytännössä palasiksi. Sen tähden profeetta Jesaja kuvaa kahdessa jakeessa osuvasti hänen olemustaan:

Jesaja 53:2b, 52:14

Ei ollut hänellä komeutta eikä kauneutta. Me näimme hänet, mutta hänellä ei ollut hahmoa, johon olisimme mieltyneet.

Niin kuin monet kauhistuivat häntä – niin runneltu hän oli, hän ei enää näyttänyt ihmiseltä, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo.

Jesaja sai nähdä näyssä Jeesuksen Kristuksen runneltuna Pyhän Hengen vaikutuksesta. Mieti hetki tämän päivän maailmaamme. Tuossa sanottiin, ettei Jeesus ollut tunnistettava, eikä mitään kauneutta tai komeutta ollut havaittavissa. Mitä, ikävä kyllä, monet ihmiset, jotka ovat maailman silmissä arvostettuja, kauniita ja komeita ja rohkeita tekevät, kun kadulla tulee vastaan esimerkiksi päihtynyt, risaisiin ja likaisiin vaatteisiin pukeutunut, yksinäinen ihminen, joka pyytää apua? He kääntävät selkänsä hänelle. Eikä vain he, vaan minäkin helposti lankean tuollaiseen. Mikä ongelma siinä on? Se, että Jeesus on kuollut jokaisen ihmisen puolesta ja hän rakastaa laitapuolen kulkijoita aivan yhtä paljon kuin kaikkia muitakin. Raamattu ei valehtele: Kun saamme käsityksen siitä, kuinka runneltu Jeesus oli, vieläpä täysin syyttömästi, monet hylkäävät hänet, koska olemme tottuneet kiilloteltuihin mainoskuviin, jotka miellyttävät elämänkatsomustamme.

Miksi Jeesuksen täytyi kärsiä?

Jesaja 53:4-5

Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän kärsi. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta häntä haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu.

Mitä Jeesus ihan oikeasti oli tehnyt, ansaitakseen tällaisen rangaistuksen? EI yhtään mitään! Hän oli tehnyt pelkästään hyviä asioita. Hän oli ruokkinut ja parantanut paljon ihmisiä ja siksi syntiset, jotka eivät voineet koskaan täyttää juutalaisten lain säädöksiä ja hankkia pelastusta itselleen, viihtyivät hänen luonaan. Jeesus rakasti ihmisiä, hän kertoi miten ihminen pääsee yhteyteen Jumalan kanssa ja suhde ennalleen asetetaan Luojan ja ihmisen välille. On siis todella tärkeää lukea huolellisesti nämä jakeet ja nähdä, mitä tässä painotetaan.

Kun Raamatussa kerrotaan, että jotakin henkilöä rangaistiin, ihmiset tulkitsivat sen niin, että Jumala on langettanut sen, ja se on oikeudenmukainen tuomio. Mutta tämä tuomio oli täysin erilainen. Tässä kerrotaan, että Jeesus kantoi sairautemme ja kaikki kipumme. Sen lisäksi Jumalan sallima rangaistus kohdistui häneen, koska hän oli uhrikaritsa, joka sovittaa kaikkien ihmisten synnit. Ilman verenvuodatusta ei ollut vanhassa liitossa anteeksiantoa ja sama pätee uuteen liittoonkin. Vanhan liiton aikana rangaistus ihmisen synneistä langetettiin virheettömän eläimen päälle ja sitä seurasi anteeksianto. Uudessa liitossa Jeesus on ainut, joka todettiin syyttömäksi, joka voi kantaa raskaan taakan ja lunastaa kaikki ihmiset synnin vallasta Jumalan valtakuntaan. Ainoastaan uskomalla Jeesukseen ihminen siirtyy Jumalan valtakuntaan ja saa kokea armon voiman konkreettisesti.

On myös todella vapauttavaa lukea, että ”Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu.” Jeesuksen kärsimyksistä seurasi myönteinen lopputulos! Rauha, jota ei oltaisi koskaan voitu muuten saavuttaa. Nyt Jumalan oikeutettu viha synnin tähden siirrettiin Jeesuksen kannettavaksi ja kun sovitus oli saavutettu, pysyvä rauha saavutettiin. Mitä tästä seurasi? Se, että Jeesuksen täydellinen vaellus ja puhtaus eli pyhyys, luetaan jokaisen Jumalan lapsen eduksi. Kun Jumala katsoo sinua ja minua, hän näkee Jeesuksen puhtauden meissä, jotka tahdomme elää pyhityksessä, muuttuen päivittäin Jeesuksen kaltaiseksi.

Toinen merkittävä siunaus Jeesuksen ansiosta on se, että meidät on parannettu hänen kauttaan. Tämä tarkoittaa sekä fyysisiä, että henkisiä haavoja ja sairauksia. Milloin viimeistään tämä toteutuu täysimääräisesti? Silloin, kun pääsemme Jumalan luo, viimeistään silloin saamme kokea ruumiin terveyden ja eheyden. Mitä tästä kaikesta voi sanoa? Antaa kaikki kunnia ja ylistys Jeesukselle, jota ilman emme voisi elää Jumalan yhteydessä! Jumalan runsasta siunausta elämääsi 😀