Seurakunta on koti

Kun mietin mitä kirjoittaisin tällä kertaa, mieleeni nousi ajatus seurakunnasta hengellisenä kotina, johon hyvinkin erilaiset ihmiset mahtuvat: lapsista vanhuksiin ja työttömistä yritysjohtajiin. Mikä saa meidät tulemaan yhteen? Eikö juuri se, että olemme saaneet kokea Jumalan suuren rakkauden ja armon omalla kohdallamme? Me, jotka olimme aiemmin synnin riepoteltavina vailla toivoa pysyvästä rauhasta, joka ei riipu olosuhteista, saimme kokea kuinka syntimme heitettiin merten syvyyksiin ja saimme kalliin lahjan Jumalalta! Katsotaanpa seuraavaksi kuvaus alkuseurakunnasta:

Apostolien teot 2:41-47

Ne, jotka ottivat Pietarin sanat vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä. He pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa. Jokaisen valtasi pelko, ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta. Kaikki uskovat olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä. He myivät omaisuutensa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Joka päivä he tulivat yksimielisesti koolle temppelialueelle, ja he mursivat leipää ja nauttivat ruokansa riemullisin ja vilpittömin sydämin. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka pelastuivat.

Olen kuullut näistä jakeista Marko Selkomaan puheen, ja kun katsomme alkujakeita tästä jaksosta löydämme seuraavat pointit: Jumalan lapsiksi tulleet pysyivät apostolien opetuksessa. He tahtoivat oppia, päästä sisälle Jumalan sanan aarteisiin! Kun ihminen tulee uskoon, hän saa kokea mitä Jumalan armo ja rakkaus on käytännössä. Sitä seuraa halu oppia tuntemaan Pelastaja ja soveltaa hänen metodejaan käytännössä! Uskoon tulleet tahtoivat pysyä keskinäisessä yhteydessä. On varsin selvää, että ihminen, joka jää yksin uskonsa kanssa, eikä saa tukea, on helpommin sielunvihollisen huijattavissa kuin sellainen, joka viettää aikaa kasvavien uskovien kanssa ja saa esittää kysymyksiä, jotka vaivaavat mieltä.

Uudet uskovat tahtoivat pysyä leivän murtamisessa. He oppivat heti alusta lähtien ehtoollisen merkityksen. Jeesus itse kehotti opetuslapsiaan muistamaan häntä ehtoollisen kautta, ettemme unohtaisi miten kalliilla hinnalla jokainen on ostettu maailmasta Jumalan perheeseen. Uskovat pysyivät myös rukouksissa. Jeesus opetti opetuslapsensa rukoilemaan, esimerkiksi Isä meidän rukouksessa meitä kehotetaan rukoilemaan Jumalan valtakunnan konkreettista ilmentymistä maan päälle ja Jumalan tahdon toteutumista. Kun näin opimme anomaan, Jumala opettaa uskoville, mitä se tarkoittaa käytännössä. Pyhä Henki vaikutti alkuseurakunnan aikana niin, että ihmisiä parani ja ihmisiä tuli jatkuvasti uskoon. Jumala tahtoo ilmestyä myös tänä päivänä!

Kun Jumala ilmestyi voimakkaalla tavalla, terve Jumalan pelko ilmeni seurakunnassa. Kun näemme Herramme toimivan voimakkaalla tavalla sen tulisi tänäänkin vaikuttaa syvää kiitollisuutta ja kunnioitusta häntä kohtaan. Mikä seuraus näillä asioilla oli? Se, että uskoon tulleet opetuslapseutettiin yhteisöön, ja he kertoivat eteenpäin hyvät uutiset Jeesuksesta ja ihmisiä pelastui. Huomaa myös, että Jumalan seurakunta tunnettiin kiitollisuudestaan, anteliaisuudestaan ja ylistävästä elämän asenteestaan! Kunpa tänäkin päivänä meidät tunnettaisiin niistä! Maailma jossa ei ole toivoa, kaipaa juuri tuollaisia uskovia, jotka loistavat Jumalan rakkautta ja armoa!

Jos mietin tämän päivän Jumalan seurakuntaa, rukoilen, että se voisi todella olla paikka jota oikeasti voi kutsua kodiksi. Miksi? Sen tähden, että kodissa uskalletaan olla avoimia, aitoja ihmisiä, eikä vedetä naamaria päälle, kun saavumme Jumalanpalveluksiin. Jos ihminen joka ei vielä tunne Jeesusta tulee seurakuntaamme, millaisen ensivaikutelman hän saa? Se ratkaisee paljon. Aivan sama asia, kun menin tänään minulle outoon kahvilaan Seinäjoen ydinkeskustassa. Kun astuin sisään, näin ihmisiä pöydissä ja useamman metrin päässä iloisen kahvilanpitäjän. Kun kävelin tiskiä kohti haistoin tuoreen kääretortun tuoksun ja samalla kerroin, että olen ensimmäistä kertaa täällä ja heti tulee hyvä tuoksu sopivasti 😀 Asiakaspalvelija oli ystävällinen ja esitteli minulle eri vaihtoehdot ja hintakin oli sopiva. Kerroin maksun yhteydessä, että pitääpä tulla toistekin – tyttöystävän kanssa. Kun lähdin kahvilasta, olin tyytyväinen kokemukseen kaikin puolin ja epäilemättä palaan sinne jossain vaiheessa.

Paikallisseurakuntamme tulisi olla paikka, jossa rikkinäiset ihmiset hyväksytään joukkoon sellaisina kuin he todella ovat. Kun miettii, miten Jeesus kohtasi ihmiset, meillä on paljon opittavaa empaattisuudesta. Onko Herralle ongelma, jos meillä on omissa silmissämme suuria ongelmia esimerkiksi ihmissuhteissa, taloudessa tai terveydessä? Ei. Hän on ratkaisu ongelmiin. Jos ja kun huomaamme tehneemme syntiä, saamme kääntyä hänen puoleensa ja hän puhdistaa meidät siitä sovintoverellään. Ei synti ole Jumalalle ongelma, hän on ratkaissut sen jo kaksituhatta vuotta sitten tulemalla ihmiseksi ja sovittamalla meidät täydellisen uhrikuoleman kautta! Herra näkee kaikki elämämme osa-alueet ja tahtoo auttaa.

Mitä Lasarus teki, että hän nousi kuolleista? Ei yhtään mitään! Jeesus herätti hänet. Sen jälkeen hänestä tuli elävä todiste Jumalan voimasta. Kun hän käveli, ihmiset tiesivät, hänen olleen neljä päivää kuolleena ja sen jälkeen hän sai elää ties kuinka monta vuotta. Jos Jumala herättää jatkuvasti hengellisesti kuolleita ympäri maailmaa, miksei hän pitäisi huolta meidän muista tarpeistamme?

Lopuksi toivon, että tahdomme oppia elämään läpinäkyvästi myös seurakunnan keskellä, koska silloin siitä voi tulla osa seurakunnan dna:ta ja siellä on helpompi hengittää, kun ei tarvitse näytellä, vaan saamme olla aitoja – kaikkine kipuinemmekin. Hyvässä parisuhteessa uskallamme näyttää pimeimmätkin puolemme ja tunnustaa, että olemme keskeneräisiä ja siksi tarvitsemme Jumalan läsnäoloa jatkuvasti, jotta voimme eheytyä ja kasvaa. Sama pätee myös seurakuntaelämäänkin. Siunausta ja tsemppiä sinulle 😀